Maarit Leskelä-Kärki
Maarit Leskelä-Kärki (s. 1973)[1] on suomalainen kulttuurihistorioitsija. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2006 Krohnin sisarten kirjallisia elämiä tarkastelevalla teoksella Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (SKS 2006). Vuodesta 2013 lähtien hän on toiminut kulttuurihistorian yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Vuosina 2022–2023 hän oli myös kulttuurihistorian professori samassa yliopistossa.[2] Vuonna 2012 hänet nimitettiin kulttuurihistorian dosentiksi ja vuonna 2022 hänet nimitettiin lisäksi elämänkerronnan ja kulttuurihistorian dosentiksi Lapin yliopistossa.[3]
Leskelä-Kärki kertoo olevansa kiinnostunut "erilaisista omaelämäkerrallisista aineistoista (kirjeet, päiväkirjat, omaelämäkerrat, elämäkerrat), (oma)elämäkertatutkimuksen metodologisista haasteista, feministisestä historiantutkimuksesta, uskonnollisuuden historiasta sekä kirjallisuuden ja erityisesti naisten kirjoittamisen historiasta."[2] Hän toimii Aino Kallas -seuran puheenjohtajana.[4] Aiemmin hän on toiminut myös Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtajana.[5]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maarit Leskelä-Kärki (toim.): Outsiders or insiders? constructing identities in an integrating Europe. Turun yliopisto 1999.
- Kari Immonen, Ritva Hapuli, Maarit Leskelä-Kärki ja Kaisa Vehkalahti (toim.): Modernin lumo ja pelko: kymmenen kirjoitusta 1800-1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000.
- Maarit Leskelä-Kärki (toim.): Puheenvuoroja monitieteisyydestä. Turun yliopisto 2001.
- Kari Immonen ja Maarit Leskelä-Kärki (toim.): Kulttuurihistoria: johdatus tutkimukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2001.
- Maarit Leskelä-Kärki: Kirjoittaen maailmassa: Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (väitöskirja). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006.
- Maarit Leskelä-Kärki, Kukku Melkas ja Ritva Hapuli (toim.): Aino Kallas: tulkintoja elämästä ja tuotannosta. Suomen kirjastopalvelu 2009.
- Kukku Melkas, Heidi Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Jussi Ojajärvi, Tutta Palin ja Lea Rojola: Läpikulkuihmisiä: muotoiluja kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009.
- Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.): Kirjeet ja historiantutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.
- Maarit Leskelä-Kärki, Kirsi Tuohela ja Kaisa Vehkalahti (toim.): Ritvan ystäväkirja. k&h-kustannus 2013.
- Erla Hulda Halldórsdóttir, Tiina Kinnunen, Maarit Leskelä-Kärki ja Birgitte Possing (toim.): Biography, gender and history: Nordic perspectives. Turun yliopisto 2016.
- Hanne Koivisto, Kimi Kärki ja Maarit Leskelä-Kärki (toim.): Ilmestyskirja: Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2016.
- Maarit Leskelä-Kärki: Toisten elämät: kirjoituksia elämäkerroista. Avain 2017.
- Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö ja Liisa Lalu (toim.): Päiväkirjojen jäljillä: historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Vastapaino 2020.
- Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki ja Hilkka Oksama-Valtonen: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä. Into Kustannus 2021.
- Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen (toim.): Uuden etsijät: salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880–1930. Teos 2021.
- Otto Latva ja Maarit Leskelä-Kärki: Meri ja Tove: elämää saaristossa. John Nurmisen säätiö 2022.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Leskelä-Kärki, Maarit, 1973–, Finto, viitattu 9.6.2023.
- ↑ a b Maarit Leskelä-Kärki, Turun yliopisto, viitattu 9.6.2023.
- ↑ Haastattelussa kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Maarit Leskelä-Kärki, Kulttuurihistorian seura, 1.3.2022, viitattu 9.6.2023.
- ↑ Jäsenasiat ja yhteystiedot, Aino Kallas Seura, viitattu 9.6.2023.
- ↑ Toiminta, Suomen Historiallinen Seura, viitattu 9.6.2023.