MKT-tehtaat
MKT-tehtaat Oy (1960-luvulle asti Maanviljelyskonetehdas Oy) oli Helsingin Ylä-Malmilla vuosina 1916–1989 toiminut, miltei koko ajan Hankkijalle kuulunut maatalous- ja meijerikoneita valmistanut tehdas. Siitä on jäljellä Tilketorin korttelissa sijaitseva, arkkitehti Erkki Huttusen piirtämä ja vuonna 1937 valmistunut valkoinen konttorirakennus, joka on kunnostettu vuokra-asunnoiksi. Myös entinen pajarakennus ja savupiippu ovat säilyneet, ja alueen nimistössä on muistumia maatalouskoneista, kuten Traktoritie, Puimuripuisto ja Viskurikuja. Alue sijaitsee Malmin rautatieaseman lounaispuolella.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MKT juontaa juurensa vuonna 1916 Helsingin maalaiskunnan Malmille perustettuun yritykseen Oy Maskinfabrik Ab, jonka kiinteistön Hankkija osti 1918 ja aloitti siinä yrityksen nimeltä Hankkijan Konepajat Oy. Pari vuotta myöhemmin nimeksi otettiin Maanviljelyskonetehdas Oy, josta syntyi lyhenne MKT. Hankkija oli alkanut keskittää muitakin toimintojaan pääradan varteen Mailmille ja Tapanilaan, ja myös Maanviljelyskonetehdasta uudistettiin ja laajennettiin arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemilla funkistyylisillä uudisrakennuksilla, jotka valmistuivat 1937.[1][2]
Aluksi tehdas valmisti maanmuokkauskoneita ja ESA-puimakoneita. 1950-luvulla MKT-tehtaista tuli juustonvalmistuksessa tarvittavien koneiden valmistaja, jonka laitteistoja vietiin 1960-luvulta alkaen myös muihin Euroopan maihin. Valikoima laajeni maatiloilta tapahtuvan maidonkeräilyn laitteisiin, kuten tilatankkeihin ja maitoautoihin, ja markkina-alue Neuvostoliiton bilateraalikauppaan ja myös Yhdysvaltoihin.[1][3]
Malmin Kuralaksi kutsuttu tehdasalue oli laajuudeltaan noin seitsemän hehtaaria, ja tehtaiden lisäksi kokonaisuuteen kuului oma ammattikoulu ja työsuhdeasuntoja. Tehdas työllisti suurimmillaan 1970-luvulla lähes 500 ihmistä.[3][4] Kuralan alueella toimivat myös Hankkijan ja Agroksen varastot, Kuusakosken metallisulatto ja Riihimäen lautatarha. Alueelle johti yritysten omistama pistoraide läheiseltä Malmin asemalta[5].
Vuonna 1987 Hankkija myi osake-enemmistön MKT:stä Oy Hackman Ab:lle, mutta jäi vähemmistöomistajaksi. Päätettiin keskittyä juustonvalmistuslaitteisiin yhtiönimellä Hackman-MKT Oy. Vuonna 1989 ostettiin hollantilaisyritys Tebel ja muodostettiin yhtiö Tebel-MKT, josta Hackman myi 1994 oman osuutensa ruotsalaiselle Tetra Pakille. Samana vuonna tuotanto siirrettiin Malmilta Järvenpäähän. Tällä välin Hankkija oli muuttunut Noveraksi, joka teki konkurssin 1992. MKT:n perinteitä jatkanut yritys toimi nimellä Tetra Pak Tebel vuoteen 1999 asti. 2000-luvulla entiset suomalaistyöntekijät perustivat juustolalaitteita valmistamaan MKT–Steel Oy:n, jonka toiminta loppui 2013. Nykyisin MKT-tuotemerkki on High Metal Oy:llä, joka harjoittaa juustolalaitteiden liiketoimintaa tuotemerkillä MKT Dairy.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pohjatietoa arkkitehti Erkki Huttusen suunnitteleman v. 1941 valmistuneen Villa Oksanen -nimisen rakennuksen suojelumääräystä varten. PDF. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ puimakone; ESA 45 puimakone (Digikuva.) hkm.finna.fi. 2015. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ a b MKT-tehtaiden historiikki valmistui, Koillis-Helsingin Lähitieto 30.4.2019. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ a b Suomalaisia maidonjalostuskoneita maailmalla MKT:n 100-vuotias tarina, lehdistötiedote 13.4.2019, MKT-Perinneyhdistys ry. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Hertell, Veikko: Töissä Kuralassa (Julkaistu alun perin Malmin kuvalehdessä 1996) Kansalaishistoria-sivusto. Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pessi, Väinö: MKT-tehtaat Oy 1918–1967. 1967.
- Konkola, Raija-Liisa (toim.): Suomalaisia maidonjalostuskoneita maailmalla: MKT:n 100-vuotias tarina. MKT-Perinneyhdistys ry 2019. ISBN 978-952-94-1428-4.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Scan-Foton ilmakuva tehdasalueesta vuodelta 1983, Helsingin kaupunginmuseo.