Maailmankirjailijoita
| Maailmankirjailijoita Mietelmiä |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjailija |
Eino Leino Aarre M. Peltonen, toim. ja jälkisanat |
| Kieli | suomi |
| Genre | kirjallisuudenhistoria |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 1978 |
| Ulkoasu | sid., nid. |
| Sivumäärä | 385 s. |
| ISBN | 951-717-167-6 951-717-168-4 |
| Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 342 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Maailmankirjailijoita. Mietelmiä. Esseitä, arviointeja, arvosteluja kirjallisuuden ja näyttämötaiteen aloilta on vuonna 1978 ilmestynyt kokoelma Eino Leinon kirjoituksia. Sen on toimittanut Aarre M. Peltonen ja julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kirjoitukset on alkujaan julkaistu eri lehdissä, ja niiden aiheina ovat Leinon maailmankirjallisuuden merkittävimpinä pitämät teokset ja niiden tekijät.
Teoksen toimittanut Aarre M. Peltonen kirjoittaa jälkisanoissa teoksen taustoista. Leino oli suunnitellut merkittävimpiä kirjailijoita käsittelevää esseesarjaa, joka julkaistaisiin myöhemmin kirjana. Hän ehdotti Uuden Auran päätoimittajalle Kaarle Nestori Rantakarille muutamien esseiden julkaisemista Uudessa Aurassa vuorotellen Helsingin Sanomissa julkaistavien kanssa. Hän kirjoitti esseitä julkaistavaksi aina kevääseen 1915 saakka, jolloin ilmestyi Henrik Ibseniä käsittelevä kirjoitus, jonka Peltosen mukaan oli ollut tarkoitus olla vasta alku laajemmasta Ibsen-kokonaisuudesta.[1]
Leinon kirjoitustyö jäi kuitenkin kesken. Taustalla työn keskeyttämisessä oli hänen tuoreesta runokokoelmastaan Elämän koreus Uudessa Aurassa saamat kielteiset arvostelut. Peltonen pohdiskelee kirjoituksessaan, keitä Leino olisi ottanut kirjoitussarjaansa, jos olisi sitä jatkanut. Hän luettelee saksalaisen, venäläisen ja ranskalaisen kirjallisuuden merkkinimiä. Peltosen mukaan Leino tarkoitti Maailmankirjailijoita-teoksen kirjallisuus- ja teatterikriitikon ammattityönsä kokoaviksi tilinteoiksi.[1]
Leino keskittyi nyt kirjoittamaan Helsingin Sanomiin sarjaa suomenruotsalaisista kirjailijoista, mutta sekin työ keskeytyi Sunnuntai-lehden perustamiskiireiden vuoksi.[1]
Peltonen on tehnyt Leinon teksteihin jossain määrin kielellistä korjausta, sillä kuten hän sanoo: "vakiintuihan suomen kielen oikeinkirjoitus melkoisesti Leinon kriitikonkautena, ja hän seurasi hyvinkin valppaasti kielenkäytön kehitystä, joten olisi epäoikeudenmukaista Eino Leinoa kohtaan pysyttää tekstit oikeinkirjoituksellisesti hajanaisina, kun ne julkaistaan koottuina samaan niteeseen". Teksteissä on kuitenkin säilytetty Leino ominaispiirteitä, kuten lyhyitä illatiiveja (huoneesen).[1]
Teos sisältää esseitä kirjailijoista Homeros, Dante, Cervantes, William Shakespeare, J. W. von Goethe, Henrik Ibsen, Leo Tolstoi, Anatole France, August Strindberg ja heidän tuotannostaan.
Teoksen aloittaa Leinon – Osmo Pekosen mukaan kuuluisa[2] – essee Homeroksesta, joka alkaa sanoin: "Homeros? Onko se mies? Onko se henkilö? Vai pelkkä nimi? Vai runollinen keksintö ja kansantaru?", jossa Leino pohtii Odysseian tekijää.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Homeros (Leinon essee) on Wikiaineistossa (teoksen Maailmankirjailijoita aloittava kirjoitus)
