Energiavarat maailmassa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: hirveä määrä lukuja tekstin seassa |
Tämä artikkeli käsittelee maailman energiavaroja. Energian kulutuksesta kertoo energiankulutus maailmassa.
Öljy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Maaöljy ja Energiankulutus maailmassa#Öljy
Yleinen öljyvarantojen kokonaisarvio on 2 000 mrd. barrelia (tynnyriä) ja ASPO:n mukaan 1850 mrd. barrelia. Tästä määrästä vuoden 2003 lopussa öljyä oli kulutettu 920 mrd. barrelia. Pumppaamalla saadaan 36 % öljystä. Sen jälkeen käytetään tehostettuja ja kalliimpia menetelmiä, joihin sisältyy hiilidioksidin pumppaus öljykerrokseen. Yli 300 metrin syvyydessä meressä olevaa öljyä opittiin käyttämään vuonna 2001. Vuoden 2003 alussa syvänmeren öljyä oli löydetty yhteensä 47 mrd. barrelia: Brasilia, Meksikonlahti, Angola ja Nigeria. 2/3 öljyvaroista on Lähi-idässä. PB:n luvut öljyreserveistä eivät välttämättä täytä SEC:n määritelmiä tai edusta PB:n omaa näkemystä. Lähi-idän öljy-yhtiöiden geologin geologian tohtori Michael Smithin mukaan, jos kysyntä kasvaa 1,5 % vuodessa, tuotanto on rajoittavaa vuonna 2011.[1]
Öljyhiekka ja -liuske
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Öljyhiekka ja Liuskeöljy
Epäkonventionaalinen öljyä on yhteensä 7 000 mrd. barrelia, josta 700 mrd. barrelia on luettavissa käyttökelpoiseksi reserviksi. Öljyliuskeen ja öljyhiekan käyttöön liittyy suuri energian ja veden kulutuksen ongelma ja jäljelle jää jätteet. Öljyhiekasta ja liuskeesta on 87 % kolmessa maassa: Kanada 36 %, USA 32 % ja Venezuela 19 %.[2]
Maakaasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Maakaasu ja Energiankulutus maailmassa#Maakaasu
Colin Campbellin työnä uransa lopussa konsulttina Petroconsultants –yhtiössä oli kerätä tiedot 18 000 öljykentästä. Uppsalassa toimivan ASPO:n (2001) perustajan Colin Campbellin mukaan kaasuvarat ovat 280 000 mrd. kuutiota, mikä vastaa 1 800 mrd. öljytynnyriä. Kaasuvaroista on käytetty neljäsosa. Yhdysvalloissa on 10 % maailman kaasuvaroista. Vuonna 2004 Yhdysvallat oli kuluttanut 40 % kaasuvaroistaan.[3]
Kivihiili
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Kivihiili ja Energiankulutus maailmassa#Kivihiili
Energia-alan yhtiöiden yhdistyksen mukaan nykyisellä kulutuksella maailman tunnettujen kivihiilivarojen on arvioitu riittävän 200 vuotta[4].milloin?
Koko maailmassa on käytettävissä olevaa kivihiiltä yhteensä 847 miljardia tonnia[5].milloin? Yksi tonni kivihiiltä sisältää noin 745 kg hiiltä[6]. Siten ihmiskunnan ulottuvilla oleva kivihiilireservi sisältää 632 miljardia tonnia hiiltä.milloin?
Ydinvoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Ydinvoima
OECD:n ydinenergiajärjestön NEA:n ja YK:n alaisen IAEA:n yhteisen raportin mukaan alle 130 dollarin kilohinnalla taloudellisesti käytettävissä olevat tunnetut malmivarannot ovat runsaat 4,7 miljoonaa tonnia, mikä riittäisi nykyisten reaktorien tarpeisiin seuraavaksi 85 vuodeksi.[7]
Ydinvoima vastaa 17 % sähkönkäytöstä, mutta vain 2,5 % loppuenergiasta.[8]milloin?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jeremy Leggett: Viimeiset pisarat, Hupeneva öljy, lämpenevä ilmasto, Like 2007 (Half Gone – Oil Gas Hot Air and the Global Energy Crisis 2005) Sivut: Simmons 99, öljy 57, pumppaus 50, syvänmeren öljy 74-75, Läh-Itä 30, SEC 55, Smith 102
- ↑ Jeremy Leggett: Viimeiset pisarat, Hupeneva öljy, lämpenevä ilmasto Like 2007 (Half Gone – Oil Gas Hot Air and the Global Energy Crisis 2005, Sivut: hiekka 78, 49, usa 84
- ↑ Jeremy Leggett: Viimeiset pisarat, Hupeneva öljy, lämpenevä ilmasto, Like 2007 (Half Gone – Oil Gas Hot Air and the Global Energy Crisis 2005) Sivut: kaasu 83, usa 84, Campbell 92-93
- ↑ hiilitieto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The World Energy Council (WEC) http://www.worldenergy.org/documents/coal_1_1.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://bioenergy.ornl.gov/papers/misc/energy_conv.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ NEA, IAEA: Uranium 2005 – Resources, Production and Demand. OECD Publishing, 2.6.2006, ISBN 978-92-64-02425-0.
- ↑ Climate Change and Nuclear Power WWF
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Aurinkovoima | |
|---|---|
| Tuulivoima | |
| Vesivoima | |
| Maa, vesi ja ilma | |
| Biologinen | |
| Kemiallinen | |
| Muuta | |
| Teemasivut |