Mañğystaun niemimaa

Näkymä Qaraqiian syvänköön.

Alueen kartta.

Mañğystaun tai Mañğyşlaqin niemimaa (kaz. Маңғыстау, Маңғышлақ түбегі) sijaitsee Kazakstanissa Kaspianmeren koillisrannalla. Se rajoittuu idässä Ustjurtin laakioon ja etelässä Garabogazköliin. Kaspianmeren pinnan laskun seurauksena Ölıqoltyqin ja Qaidaqin lahdet kuivuivat 1930-luvulla, ja niemimaa yhtyi pohjoisessa Kaspian syvänköön.

Niemimaan pituus on kaakkois-luoteissuunnassa 390 kilometriä ja leveys enimmillään 160 kilometriä. Sen osia ovat laaja Bozaşyn niemi luoteessa ja kapea Tüpqarağanin niemi lännessä. Keskiosassa ovat Mañğystauvuoret, joiden korkein kohta on Besşoqy (556 metriä). Suuri osa niemimaasta on Mañğystaun laakiota. Etelässä on Kendırlıqiaisain laakio. Niemimaalla on syvänköjä kuten Qaraqiia (132 metriä merenpinnan alapuolella) ja Qarynjaryq (–70 metriä).

Alue on etupäässä aavikkoa, jossa vallitsee kuiva mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –4:stä 6:een ja heinäkuussa 25–28 astetta. Vuotuinen sademäärä on 100–150 millimetriä. Pysyviä vesistöjä ei ole. Pohjavesi on suolaista ja syvällä maan alla. Huomattavia pohjavesivaroja on vain Aqtaun pohjoispuolella.

Alueen ankarasta ilmastosta huolimatta Mañğystaussa kasvaa noin 263 kasvilajia ja elää monipuolinen eläimistö. Lintulajeja on tunnistettu 111, joihin kuuluvat muun muassa flamingot, aavikkohaukat, maakotkat ja huuhkajat. Nisäkkäisiin lukeutuvat esimerkiksi mufloni, gaselli, aavikkoilves, arokissa sekä niemimaan symboliksi noussut maailman pienin hylje, kaspianhylje. Mañğystau tunnetaan myös parantavista lähteistään.

Niemimaalla on suuret öljy- ja maakaasuvarat, joita on hyödynnetty 1960-luvulta lähtien. Lisäksi on löydetty mangaania, fosforiittia ja kivihiiltä. Seudulla harjoitetaan perinteisesti karjanhoitoa, mutta se on öljy- ja kaasuteollisuuden ansiosta kaupungistunut nopeasti.