Austin Maestro
| Austin Maestro | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Valmistaja | Austin Rover Group |
| Valmistusvuodet |
1983–1994 (Austin Maestro) 1985–1991 (MG Maestro) |
| Muut nimet | MG Maestro |
| Korimalli |
5-ovinen hatchback 2-ovinen pakettiauto |
| Luokka | C-segmentti |
| Muotoilija |
Ian Beech David Bache |
| Edeltäjä |
Austin Maxi Austin Allegro MG 1300 |
| Seuraaja |
Rover 200 (toinen sukupolvi) MG ZS |
| Teknisesti samankaltaisia | Austin Montego |
| Vetotapa | etuveto |
Austin Maestro on keskikokoinen 5-ovinen hatchback, jota valmisti ensin British Leylandin tytäryhtiö Austin Rover Group vuodesta 1983 vuoteen 1988, ja sen jälkeen sen seuraaja Rover Group vuoteen 1994 asti. Myös pakettiautoversiota valmistettiin. Autoa ei tuotu Suomeen.
Maestroa valmistettiin Morrisin entisellä tehtaalla Cowleyssa, Oxfordissa. Sitä myytiin aluksi Austin- ja MG-merkeillä[1]. Myöhemmät mallit tunnetaan nimellä Rover Maestro vaikka autoa ei koskaan virallisesti myyty Rover-merkkisenä.
Maestrossa British Leyland luopui pitkään kehittelemästään kaasu-nestejousituksesta, joka tunnettiin loppuvaiheessa nimellä Hydragas, ja varusti auton saksalaistyyppisellä kierrejousituksella.[1]
Maestron lanseeraukseen sisältyi suuria toiveita Britannian autoteollisuuden uudesta tulemisesta modernin perheauton myötä. Autoon oli tarjolla ajotietokone joka puhui näyttelijä Nichola Mackenzien äänellä. Auto oli tilava ja mukava, ja Volkswagenilta hankittu vaihteisto oli paljon parempi kuin mihin Austin-asiakkaat olivat tottuneet. Maestrosta julkaistiin pian sporttinen versio MG Maestro EFI kaksilitraisella moottorilla. Odotuksissa jouduttiin kuitenkin pettymään, sillä British Leylandin työn laatu osoittautui taas kerran huonoksi, auton jo vuonna 1977 lukkoon lyöty muotoilu vaikutti heti alkuun hieman vanhahtavalta, eikä British Leyland kyennyt kilpailemaan Britannian yritysautojen markkinoilla isoja määräalennuksia tarjonneen Fordin ja sen suosikkimallin Escortin kanssa. Maestron muita kilpailijoita olivat Vauxhallin Vauxhall Astra ja Cavalier sekä myöhemmin myös Ford Orion.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jansson, Matti: Englantilaiset uusivat autotekniikkaansa. Helsingin Sanomat, 5.3.1983, s. 22. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Roberts, Andrew: Austin Maestro 30th anniversary The Telegraph. 11.3.2013. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Whisler, Timothy R.: The British Motor Industry, 1945-1994: A Case Study in Industrial Decline, s. 386. Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-829074-8 Kirjan teksti Questia-palvelussa (vaatii tilauksen). (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Austin Maestro Wikimedia Commonsissa
