M47 Patton
| M47 Patton | |
|---|---|
 M47 Patton |
|
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | |
| – putki edessä | 8,51 m |
| – pelkkä runko | 6,36 m |
| Leveys | 3,51 m |
| Korkeus |
3,33 m (konekiväärin kanssa) paino 46,17 t |
| Telaketjut | 0,58 m |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 48 km/t |
| Toimintasäde | noin 130 km |
| Pääase | 90 mm M36 (ammustäyttö 71 kpl) |
| Muu aseistus | yksi .50 cal M2HB KK ja kaksi .30 cal M1919A4E1 KK |
| Panssarointi | 50-110 mm valettua homogeenistä panssariterästä |
| Moottori | Continental AV-1790-5B |
| – hevosvoimat | 810 hv |
| Miehistö | 5; johtaja, ajaja, apuajaja, ampuja, lataaja |
M47 Patton on amerikkalainen panssarivaunu, joka on nimetty Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain kolmannen armeijan komentajan kenraali George S. Pattonin mukaan. Kenraali Patton oli kokeneimpia amerikkalaisia panssarikenraaleja sodan aikana. M47 Patton on edelleenkehitetty malli M46 Patton -panssarivaunusta.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M47 Pattonin tuotanto aloitettiin huhtikuussa 1951, mutta otettiin palveluskäyttöön vasta seuraavana vuonna teknisten vikojen takia. M47 Patton oli ensimmäinen amerikkalainen kokonaan uusi panssarivaunu sitten Toisen maailmansodan. Se käytti T42 -panssarivaunua varten suunniteltua uudelleenmuotoiltua tykkitornia 90 millimetrin M36 tykillä ja optisella M12 etäisyysmittarilla. Vaunu suunniteltiin hyökkäyksellisiä taistelutehtäviä varten.
M47 Patton oli viimeinen amerikkalainen panssarivaunu, jossa oli viiden sotilaan miehistö. Vaunua ei vielä ollut varustettu ABC-suojauksella, yötaistelukyvyllä tai tietokoneistetulla ammunnanhallintajärjestelmällä. M47 Pattoneita valmistettiin kaikkiaan 8676 kappaletta pääasiassa Nato-maiden käyttöön käytettäväksi Varsovan liiton maita vastaan.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
M47 Patton ei koskaan päätynyt taistelukäyttöön Yhdysvaltojen joukoissa. Monissa Euroopan maissa, muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Länsi-Saksassa ja Itävallassa se muodosti pääosan ensimmäisten modernien panssarijoukkojen kalustosta. M47 Pattoneita toimitettiin myös Espanjaan ja Portugaliin, joissa molemmissa vaunun modernisoidut versiot säilyivät palveluskäytössä aina 1980-luvulle saakka. Muita käyttäjiä olivat Kreikka, Jugoslavia, Etelä-Korea sekä useat Lähi-idän maat. Iran päivitti omat M47M -vaununsa paremmalla moottorilla ja ammunnanhallintajärjestelmällä. Nämä vaunut ovat edelleen Pakistanin asevoimien käytössä.
Vuonna 1953 palveluskäyttöön otettu M48 Patton korvasi nopeasti M47:n Yhdysvaltojen asevoimien ensisijaisena taisteluvaununa. M47 ei koskaan päätynyt kohtaamaan taistelussa sen odotettuja päävastustajia, joita olivat neuvostovalmisteiset T34-85, IS2 ja IS3. Myös muut maat kuin Yhdysvallat käyttivät M47 -vaunua vain vähäisesti, minkä takia sen todellisesta taistelukyvystä ei ole tarkkaa tietoa.
Viimeisin päivitys M47 Pattoniin tehtiin espanjalaisten toimesta vuosina 1993-1996, kun vanhat M47E1 ja E2 mallit (22 kpl) uudelleenrakennettiin M47ER3 -korjauspanssarivaunuiksi, joiden käsittelykyky riitti jopa Leopard II A4 -taistelupanssarivaunulle. M47ER3 on edelleen palveluskäytössä Espanjassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://afvdb.50megs.com/usa/m47patton.html
- http://www.patton-mania.com/M47_Patton/m47_patton.html
- http://www.globalsecurity.org/military/systems/ground/m47.htm
- http://jedsite.info/tanks-mike/mike-number-us/m47_series/m47er3/m47er3-intro.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]