M1 (Kööpenhaminan metro)
| M1 | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Perustiedot | |
| Järjestelmä | kööpenhaminan metro |
| Reitti | Vanløse–Vestamager |
| Rakennettu |
1996-2002 (1. vaihe) 1998-2003 (2A .vaihe) 2000-2003 (2B. vaihe) |
| Avattu |
19. lokakuuta 2002 (1. vaihe) 29. toukokuuta 2003 (2A. vaihe) 12. lokakuuta 2003 (2B. vaihe) |
| Omistaja | Metroselskabet |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 14.3 km |
| Asemia | 15 |
| Raideleveys | 1435 mm |
| Sähköistys | 750 V DC, virtakisko |
| Varikko | vestamager |
M1 on Kööpenhaminan metron linja, joka kulkee Vanløsesta Vestamageriin. Se yhdistää Kööpenhaminan Ørestadin kaupunginosan kaupungin keskustaan. Keskustassa linja kulkee pääosin tunnelissa, kun taas Ørestadin läpi se kulkee maanpinnan yläpuolella, Vanløsestä Christianshavniin asti linja kulkee samaa reittiä M2:n kanssa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metron rakentamisen taustalla oli Kööpenhaminan Ørestadin alueen kehitys. Tanskan kansankäräjät hyväksyi liikenneyhteyksien rakentamisen 24. kesäkuuta 1992 Ørestad-lailla. Vastuu alueen kehittämisestä sekä metron rakentamisesta ja operoinnista annettiin Kööpenhaminan kunnan (45 %) ja valtiovarainministeriön (55 %) yhteisyritykselle Ørestadsselskabetille. Aluksi harkittiin kolmea liikennemuotoa: raitiotietä, pikaraitiotietä ja metroa. Lokakuussa 1994 Ørestadsselskabet valitsi kevytmetron.[1]
Kansankäräjät päätti toisen vaiheen rakentamisesta Nørreportista Vanløseen 21. joulukuuta 1994. Vaihe 2 sisälsi helmikuussa 1995 perustetun Fredriksbergbaneselskapet-yhtiön, josta Ørestadsselskabet omisti 70 prosenttia ja Fredriksbergin kunta 30 prosenttia. Lokakuussa 1996 allekirjoitettiin sopimus Copenhagen Metro Construction Groupin (COMET) ja Ansaldon kanssa linjojen rakentamisesta ja junien toimittamisesta sekä järjestelmän operoinnista ensimmäiset viisi vuotta.[2] COMET on konsortio, johon kuuluvat Astaldi, Bachy, SAE, Ilbau, NCC Rasmussen &; Schiøtz Anlæg ja Tarmac Construction.
Rakentaminen alkoi maanalaisten putkien ja johtojen siirrolla asema-alueiden ympärillä marraskuussa 1996. Varikon rakentaminen alkoi elokuussa 1997, ja syyskuussa COMET aloitti ensimmäiset päälinjan rakennustyöt. Loka- ja marraskuussa toimitettiin kaksi tunnelinporauskonetta, jotka ristittiin Livaksi ja Betteksi. Ne alkoivat kaivaa tunnelia Islands Bryggen metroaseman kohdalta helmikuussa 1998. Samassa kuussa joukkoliikenneviranomainen antoi tarvittavat luvat kuljettajattoman metron liikennöintiin. Fasanvej’n ja Frederiksbergin välinen osuus on entinen S-tog-linja, ja sillä liikennöitiin viimeistä kertaa 20. kesäkuuta 1998 ennen metron rakennustöiden alkua.[3]
Tunnelin ensimmäinen osa valmistui syyskuuhun 1998 mennessä, ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle. Joulukuuhun 1998 mennessä työt oli aloitettu kaikilla yhdeksällä ensimmäisen vaiheen asemalla. M2:ta koskevat suunnitelmat esiteltiin yleisölle huhtikuussa 1999, Toukokuussa ensimmäiset metrojunat toimitettiin ja metrovarikolla aloitettiin koeajot. Tunnelit Strandlodsvej’lle valmistuivat joulukuussa ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle, jossa ne alkoivat kaivaa kohti Frederiksbergiä. 1. tammikuuta 2000 alkaen S-tog-liikenne Solbjergista Vanløseen lopetettiin ja linjan muutostyöt alkoivat. Helmikuuhun 2001 mennessä kaikki tunnelit olivat valmistuneet.[4]
Ensimmäinen metrojuna liikennöi tunneliosuudella 6. marraskuuta 2001. 28. marraskuuta raiteiden asennus vaiheella 1 ja 2A saatiin päätökseen. Vaiheen 3 rahoituksesta päästiin sopimukseen 12. huhtikuuta. 22. toukokuuta mennessä 18 toimitettua junaa oli koeajanut 100 000 kilometriä.[5] Osuus Nørreportista Lergravsparkeniin ja Vestamageriin avattiin 19. lokakuuta 2002. Aluksi metron vuoroväli oli 12 minuuttia kummallakin linjalla. Joulukuun 3. päivästä alkaen vuoroväliä lyhennettiin 9 minuuttiin ja joulukuun 19. päivästä 6 minuuttiin.[6] Metron liikennöinti teetettiin alihankintana Ansaldolla, joka antoi sen jälleen alihankintana Sercon tytäryhtiölle Metro Servicelle. Sopimuksen kesto oli viisi vuotta, ja sitä oli mahdollista jatkaa vielä kolmella vuodella.[7]
Koeajot vaiheella 2A Nørreportista Frederiksbergiin alkoivat 24. helmikuuta. Se avattiin 29. toukokuuta 2003. Kaikki muutokset Kööpenhaminan bussiliikenteen aikatauluihin tehtiin 25. toukokuuta, mutta jotta kuningatar Margareeta II voisi avata linjan, avajaiset oli mukautettava hänen kalenteriinsa. Tämä aiheutti neljän päivän katkon linja-autoliikenteessä.[8] Vaihe 2B Frederiksbergistä Vanløseen avattiin 12. lokakuuta.[9] Forumin metroasema oli ehdolla Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinnon saajaksi vuonna 2005. Vuonna 2007 Ørestadsselskabet lakkautettiin ja metron omistus siirtyi Metroselskabetille.
Asemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vanløse
- Flintholm
- Lindevang
- Fasanvej
- Frederiksberg
- Forum
- Norreport
- Kongens Nytorv
- Christianshavn
- Islands Brygge
- DR Byen
- Sundby
- Bella Center
- Ørestad
- Vestamager
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ historia jernbaneklub.dk. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ historia jernbaneklub.dk. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ historia jernbaneklub.dk. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ historia jernbaneklub.dk. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ historia jernbaneklub.dk. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ To måneder med metro web.archive.org. 19.7.2011. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ To måneder med metro web.archive.org. 19.7.2011. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ Metro til Frederiksberg åbner 29. maj - Myldretid myldretid.dk. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ Metro til Vanløse allerede 12. oktober web.archive.org. 19.7.2011. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 5.8.2024.