M103 (panssarivaunu)
Heavy Tank M103 oli Yhdysvaltain armeijan ja merijalkaväen kylmän sodan aikainen raskas panssarivaunu. Vaunua rakennettiin 300 kappaletta, jotka olivat käytössä 1957–1974.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M103 tarkoitettiin ja suunniteltiin Neuvostoliiton IS-3 -vaunua vastaan. 120 mm M58 -tykki kykeni läpäisemään vihollisvaunut erittäin pitkän matkan päästä. Tykki käytti kaksiosaista ammusta, jolloin toinen lataaja työnsi kranaatin putkeen ja toinen messinkisen hylsyn, joka sisälsi ruudin ja nallin. Latausjärjestelystä johtuen tulinopeus jäi noin viiteen laukaukseen minuutissa. Ammustäyttö oli 33 ammusta.
120 mm tykki perustui muunneltuun ilmatorjuntatykkiin, jota oli käytetty toisen maailmansodan aikana kokeellisessa raskaassa T34-vaunussa nimellä T53E1. Tykki uudelleensuunniteltiin painon vähentämiseksi, jolloin syntyi malli T122 ja myöhemmän kehitystyön jälkeen T123. Kammiopainetta lisättiin alkuperäisestä 38 000 psi:stä 48 000 psi:hin. 60 kaliiperia pitkänä tykki pystyi ampumaan 50 lb panssariammuksen 3300 ft/sec nopeudella.[1] Lisänä oli komentajan 12,7 mm Browning M2 ja 2 M1919 Browningia tornin etuosassa.
R. P. Hunnicutt listaa M58-tykin M358 (APBC-T) -panssariammuksen massaksi 23,1 kg (50,41 paunaa) ja lähtönopeudeksi 1067 m/s (3500 ft/sec) mikä vastaa 13,15 MJ energiaa. Ammuksen läpäisykyky on 221 mm RHA-panssariterästä 30 asteen iskukulmalla 914 m:n etäisyydeltä (1000 jaardia) ja 124 mm 60 asteen iskukulmalla. 2000 jaardissa vastaavat lukemat ovat 196 mm ja 114 mm.[1]
M469 HEAT-T -onteloammuksen läpäisy on 330 mm 30 asteen iskukulmalla ja 191 mm 60 asteen iskukulmalla etäisyydestä riippumatta.[1]
Vertailun vuoksi tykin suuenergia on M358-ammuksella suurempi kuin Jagdtigerin 12,8 cm tykillä tai Leopard 2:n ja M1 Abramsin käyttämän Rheinmetall L44:n APFSDS-ammusten.[2]
M103 runko muistuttaa M48 Patton -vaunua, mutta oli pidempi ja leveämpi, panssari oli merkittävästi vahvempi, vahvimmillaan 130 mm 50–60 asteen kulmassa, ja keulan muoto ballistisen suojan kannalta parempi. Myös ripustus oli samanlainen, mutta lisääntyneen painon vuoksi sitä oli vahvistettu ja M103:ssa oli yksi alatelapyörä lisää. Torni oli täysin erilainen ja merkittävästi suurempi ison tykin rekyylin vaatiman tilan vuoksi.
65-tonnisena M103 oli painavin panssarivaunu, joka Yhdysvalloissa oli otettu palvelukseen ennen M1 Abrams -vaunua.
Moottorina oli Continentalin 29-litrainen, 12-sylinterinen, ilmajäähdytteinen bensiinimoottori AV1790-5B, joka tuotti 810 hevosvoimaa.
Chrysler rakensi 300 vaunua Newarkissa Delawaressa nimellä T43E1. Ensimmäisiä valmistettuja vaunuja ei hyväksytty palvelukseen vaan ne varastoitiin odottamaan korjauksia ja muutoksia. Erilaisia muutoksia tehtiin 98 kappaletta, mukaan lukien muutokset ammuksiin, tornin ja tykin ohjaukseen ja tähtäimiin. Vaunut hyväksyttiin viimein huhtikuussa 1956, jolloin standardoitu vaunu sai nimen M103.[1]
Yhdysvaltain armeija otti 80 T43E1 vaunua, joista 74 muutettiin M103 standardiin. Yhdysvaltain merijalkaväki otti 220 vaunua, joista muutettiin 219 M103A1-vaunua, joissa oli armeijan malleja kehittyneempi ballistinen tietokone M14, stereoskooppinen tähtäin M15, parannettu tornin kääntömekanismi ja tornin mukana kääntyvä kori miehistölle. Vuonna 1964 merijalkaväki muunsi 152 vaunua M103A3-standardiin, jossa oli uusi 750 hp turboahdettu dieselmoottori M60 Patton -vaunusta, muutettu infrapunanaamioitu moottoritilan kansi ja M24-tähtäin.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armeija sijoitti vaunut tammikuussa 1958 Eurooppaan 899. panssaripataljoonaan. Yksikkö sai nimen 2. raskas panssaripataljoona, 33. panssarirykmentti. Yksikössä oli neljä komppaniaa, joissa kuusi joukkuetta, jokaisessa joukkueessa kolme vaunua ja yksi jeeppi.[1]
Yhdysvaltain merijalkaväki suhtautui panssarivaunuihin eri tavalla ja sen näkemyksen mukaan panssarivaunun päätarkoitus oli jalkaväen tukeminen. Siten raskaan panssarivaunun huonompi liikkuvuus ei ollut niin rajoittava kuin armeijan kannalta ja raskas panssarointi ja tulivoima olivat merkittävämpiä. Sen vuoksi merijalkaväki otti käyttöönsä 220 valmistetuista 300 vaunusta ja päivitti ne M103A1 ja M103A2-versioihin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.globalsecurity.org/military/systems/ground/m103.htm
- http://afvdb.50megs.com/usa/m103heavy.html
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta M103 (panssarivaunu) Wikimedia Commonsissa
