Möksyn tuulivoimapuisto
| Möksyn tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Alajärvi |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | lokakuu 2021 [1] |
| Sähköverkkoon | joulukuu 2023 [2] |
| Valmistunut | 2024 [2] |
| Perustaja | Ilmatar Energy Oy [1] |
| Rakennuttaja | Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy [2] |
| Omistaja | Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy [2] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [3] |
| Puistojännite | 20 kV [3] |
| Liittymisjännite | 110 kV [3] |
| Korkeus | 180–192 m [4] |
| Pinta-ala | 3 km² [4] |
| Tuulivoimalat | 13 × Vestas V162−6.0MW [5][6] |
| Kapasiteetti | 78 MW [6] |
| Vuosituotanto | 208 GWh [a] |
 Möksyn tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Möksyn tuulivoimapuisto on Etelä-Pohjanmaalla Alajärven Möksyssä toimineen Savonsuon turvetuotantoalueella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 13 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 78 megawattia ja vuosituotanto on noin 208 gigawattituntia [a]. Tuulivoimapuiston on rakentanut ja sen omistaa Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy.[4][2][6][7][5]
Tuulivoimapuiston lähellä toimii Louhukankaan tuulivoimapuisto, joka kehitettiin rinnan tämän tuulipuiston kanssa. Näillä tuulipuistoilla ovat valmiina eri kokonaisuudet ja niiden omistaa eri yhtiöt, jotka ovat Ilmatar Energyn tytäryhtiöitä.[2]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto on rakennettu Alajärven kaakkoiskulmaan Soinin ja Kyyjärven vastaiselle kuntarajalle. Se kuuluu Alajärven Möksyn lähialueeseen, jota sekä Soinin Lehdonperä ja Marjoperä että Kyyjärven Vehkaperä ympäröivät. Tuulivoimapuiston voimaloiden sijoittelussa hyödynnettiin Savonnevan entistä turvetuotannosta vapautuneita alueita ja tuotannossa käytettyä tiestöä. Tuulivoimalat sijaitsevat alueella, jonka paikannimiä ovat esimeriksi Savonneva, Kivipuronkorpi, Halkopinonkangas, Jokikangas ja Savonjärven itäpuoliset alueet. Tuulipuiston pituus on 4,5 kilometriä, leveys 2,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on noin kolme neliökilometriä. Voimalat rakennettiin varsin tasaiselle maastoalueelle, jossa tuulivoimaloiden perustukset sijaitsevat 180–192 metrin korkeudella mpy.[4]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V162-6.0MW-mallia, jonka napakorkeus on 139 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 162 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,0 megawattia.[6][7]
Tuulipuistosta on parannetut tieyhteydet Lehdonperän ja Vehkaperän kyliin. Vehkaperältä on lyhin matka valtatielle 16. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä alueen sähköasemalle. Sen paikkaa ei ole tässä tiedossa, mutta YVA-selostuksessa sen paikaksi kaavailtiin alueen lounasosassa olevaa kohtaa, josta olisi lyhyt matka ohi kulkevalle 400 kilovoltin Alajärvi-Vihtavuori-sähkölinjalle. Tilanne selviää varmuu
della, kunhan Karttapaikan verkkopalvelun kartat ja ilmavalokuvat päivitetään tuulipuiston valmistumisen jälkeiseen aikaan.[4][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiössä Ilmatar Windpower Oyj oli heti alussa ajateltu toteuttaa Louhukankaan ja Möksyn alueiden YVA-selostus yhteismenettelynä. Ilmoitus siitä saapui Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen elokuussa 2013. Yhteisalue ulottui tuolloin Alajärven ja Kyyjärven kuntien alueille, joiden kokonaispinta-ala oli Louhun osalta 1 200 hehtaaria ja Möksyn osalta myös 1 200 hehtaaria. Tavoitteena oli sijoittaa 23 tuulivoimalaa Louhun alueelle ja 17 tuulivoimalaa Möksyn alueelle. Toteuttamisvaihtoehtoina oli yhteinen alue, kaksi erillistä aluetta, vain toinen alueista tai ei ollenkaan tuulivoimapuistoalueita. Louhun ja Myksyn alueiden välimatka oli 3–4 kilometriä ja niitä erotti Soinin Lehdonperän alueet. Alueen tuulisuus on 6,3 metriä sekunnissa noin 100 metrin korkeudella maasta. Lakeaharjun säätutkan kantaman reuna sijaitsi voimala-alueella.[8] Ohjelmasta annettiin joulukuussa 2013 yhteysviranomaisen lausunto.[9]
Tämän jälkeen laadittiin YVA- menettelyn mukainen selostus, joka annettiin ELY-keskukselle maaliskuussa 2014. Sekin oli laadittu kummallekin tuulipuistolle yhteisenä. Voimaloiden suurin määrä oli selostuksessa 42 tuulivoimalaitosta, koska Möksyn alueelle kaavailtiin nyt 19 tuulivoimalaa. Tähän yhteysviranomainen antoi lausuntonsa heinäkuussa 2014. Siinä mainittiin, että tarvittava maakuntavaihekaava olisi nähtävillä syksyn 2014 ja että maakuntavaltuusto päättää sen vahvistamisesta loppuvuonna 2014. Menettelyssä luettiin myös kuusi mielipidettä, jotka oli allekirjoittanut yli 100 ihmistä. Niissä kaikissa ehdotettiin voimaloiden lukumäärien vähentämistä tai siirtämistä kauemmaksi asutuksesta.[9][10]
Alajärven kaupunginvaltuusto hyväksyi Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavan tammikuussa 2016. Siitä kuitenkin valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen vedoten puutteellisiin selvityksiin ja virheelliseen aluerajaukseen, mutta oikeus hylkäsi kesäkuussa 2016 tämän valituksen.[11] Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Siellä päätettiin kesäkuussa 2017 jättää hallinto-oikeuden päätökset voimaan lukuun ottamatta oikeuden tutkimatta jättämispäätöksiä soinilaisten maanomistajien taholta ja joitakin tuulivoimaloiden sijoitteluongelmia.[12] Muitakin valituksia esitettiin ja ehkä tärkeimpänä aivan lopuksi tyytymättömyys rakennustarkastajan kaavasta poikkeavan luvan antaminen tuulivoimaloiden koon kasvattamiselle. Esimerkiksi kaavassa esitettyjä tuulivoimaloiden kapasiteetin ja tuuliturbiinin halkaisijan kokoa haluttiin kasvattaa ylittämättä kuitenkaan 220 metrin enimmäiskorkeutta. Korkein hallinto-oikeus tutki asiaa ja totesi valituksen hylätyksi. Oikeuden saamien tietojen mukaan voimaloiden tehoksi ilmoitettiin 6,0 megawattia.[13] Toteutuneet voimalat ovat Möksyssä olleet 6.0 megawattia [14].[6]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuistossa on ollut voimassa oleva rakennuslupa huhtikuussa 2021.[13] Vielä elokuussa 2021, jolloin tuulipuiston omistuspohja laajeni, oli yhtiö hankkimassa sekä Louhukankaalle että Möksyyn Vestasin V162-6.0MW-voimaloita [14]. Tuulipuiston rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa lokakuussa 2021.[1][b] Tuulivoimapuisto valmistui samaan aikaan Louhukankaan tuulipuiston kanssa joulukuussa 2023.[15]
Omistuspohja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulipuiston suunnittelua ja rakentamista varten perustettiin Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy, joka oli Ilmatar Energy Oy:n tytäryhtiö. Elokuussa 2021 osti Kansai Electric Power Company 49 % yhtiön osakkeista. Ilmattarelle jäi 51 % enemmistöosuus.[16] Samaan aikaan Ilmatar kuitenkin ilmoitti, että se jää tuulivoimapuiston omistajaksi puiston koko elinkaareksi.[1] Tuulivoimapuiston tuottamalle energialle on hankittu pitkäaikainen ostaja niin kutsutun PPA-sopimuksen avulla.[1]
Jatko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuiston valmistumisen yhteydessä yhtiö ilmoitti laajentavansa sitä niin kutsutuksi hybridipuistoksi, jossa sähköä tuotettaisiin sekä tuulivoimalla että aurinkovoimalla. Aurinkovoimapuiston kapasiteetiksi kaavailtiin 50 MWp (eli piikkimegawattia). Tuotannon ja kysynnän vaihteluiden tasaamiseen olisi hankittava 25MW/50MW-akkuvarasto. Laajennus valmistuisi vuonna 2026 ja siihen on saatu EU/RRF-tukirahaa 19,5 miljoonaa euroa.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Koska Louhun ja Möksyn tuulipuistoja rakennettiin yhtä aikaa, voitiin niiden tiedot yhdistää lehdistötiedotteissa ja antaa kuvan varsin suuresta hankkeesta. Tämän vuoksi mistään lähteestä ei löydy erikseen tietoa kummankaan tuulipuiston arvioiduista vuosituotannoista. Tiedossa on vain vuosituotannon yhteisarvio 587 gigawattituntia. Tämä arvo on tässä artikkelissa paremman tiedon puuttuessa jaettu tuulivoimapuistojen kapasiteettien suhteissa. Tällöin on päädytty arvioon 207,55 gigawattituntia. Tämä on perusteltua myös siksi, että kummassakin käytetään samantyyppisiä tuulivoimaloita. Tämä tulisi korvata tarkemmalla tiedolla, kunhan siihen löytyy lähteitä.
- ↑ Koska tuulivoimapuistoihin Louhukangas ja Möksy oltiin alkuun ajateltu 4MW-luokan tuulivoimaloita, on viime hetken muutos EnChange-luokan tuulivoimaloihin jäänyt vähälle huomiolle. Niistä Vestas V162-6.0MW on vuonna 2023 poistuvaa mallia ja Vestas V162-6.2MW tuotannossa olevaa mallia. Ilmoitettujen kapasiteettiarvojen valossa vaikuttaa siltä, että niitä molempia on hankittu rakenteilla olleisiin tuulipuistoihin. Suoria lähteitä asian varmistamiseksi ei vielä ole julkaistu (tammikuun 2024 tilanne), mutta kun ne julkaistaan, voidaan tämä huomio poistaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Weeks, Nadia: Finland’s Ilmatar Energy ready to build 216MW wind complex windpowermonthly.com. 5.8.2021. Windpower Monthly. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Möksy ja Louhukangas ilmatar.fi. 2024. Helsinki: Ilmatar Energy Oy. Arkistoitu 15.12.2023. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b c d Louhun—Möksyn tuulivoimahanke (Alajärvi, Kyyjärvi) (PDF) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus (osa I), s. 19–20, 192–233) ymparisto.fi. 3.3.2014. Helsinki: Ilmatar / Ramboll. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b c d e Möksyn tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b Tuulivoimapuistot Louhukangas ja Möksy, Alajärvi afry.com. Helsinki: AFRY AB. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b c d e Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b Möksy Louhukangas www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Louhun—Möksyn tuulivoimahanke (Alajärvi, Kyyjärvi) (PDF) (Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, s. 7–8, 22–24) ymparisto.fi. 8.8.2013. Helsinki: Ilmatar / Ramboll. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, Alajärvi ja Kyyjärvi (YVA-selostus) ymparisto.fi. 27.5.2019. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Louhu-Möksyn tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta (PDF) (Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, s. 1–10, 22–32) ymparisto.fi. 9.7.2014. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Asianajotoimisto Mäkitalo: Tuulivoimaa koskevaa oikeuskäytäntöä 2015–2018 (PDF) (s. 96, )) tuulivoimayhdistys.fi. Helsinki: Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Tuulivoimaosayleiskaava (Alajärvi, Louhukangas) (Muu päätös 2813/2017) kho.fi. 13.6.2017. Helsinki: KHO. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b Maankäyttö ja rakentaminen – Rakennuslupapäätöksestä poikkeaminen, jne. (KHO:2023:67) kho.fi. 29.6.2023. Helsinki: KHO. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b Vestas V162/6.0MW www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Rintamaa, Tuomo: Alajärven uusi tuulivoimala otettiin käyttöön – seuraavaksi otetaan askelia hybridipuistoa kohti yle.fi. 9.1.2024. Helsinki: YLE. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Acquisition of 49% stake in Louhukangas and Möksy wind farms dittmar.fi. 9.8.2021. Helsinki: Dittmar & Indrenius. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)