Möhösienet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Möhösienet
Möhöjuuri
Möhöjuuri
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Rhizaria
Kaari: Cercozoa
Luokka: Möhösienet
Phytomyxea
Engler & Prantl, 1897
Katso myös

  Möhösienet Wikispeciesissä
  Möhösienet Commonsissa

Möhösienet (Phytomyxea tai Plasmodiophoromycota) on pieni, noin 40 yksisoluista lajia käsittävä Rhizaria-kunnan luokka, johon kuuluu kasvien ja eräiden levien solunsisäisiä loisia. Möhösienten asema tieteellisessä luokittelussa on ollut epäselvä. Nykyinen luokittelu Rhizaria-kuntaan perustuu molekulaarisiin ja geneettisiin ominaisuuksiin, eikä luokittelu kunnan sisälläkään ole vielä selkeä. Möhösienet on lähteestä riippuen luokiteltu joko Cercozoa-pääjaksoon, tai joissakin sukupuissa samaan kantahaaraan huokoseläinten (Foraminifera) kanssa.

Möhösienet aiheuttavat kasvitauteja, kuten kaalin möhöjuurta (Plasmodiophora brassicae) ja perunan kuorirokkoa (Spongospora subterranea).

Möhösienillä kasvullinen vaihe on infektoituneen isäntäsolun sisälle muodostuva monitumainen limakko eli plasmodi. Möhöjuurella tämä haploidinen limakko muodostuu juurikarvan soluun, kun lepoitiöstä itänyt parveiluitiö on infektoinut sen. Limakosta muodostuu uintisiimallisia parveiluitiöitä eli sekundaarisia tsoosporeja, jotka infektoivat uusia juurikarvasoluja. Juurikarvasoluista infektio leviää juuren kuoreen, jonka soluissa muodostuu uusia niin sanottuja sekundaarisia limakkoja, ja ilmeisesti tässä vaiheessa limakoissa tapahtuu karyogamia eli haploidien tumien yhtyminen diploideiksi. Tässä vaiheessa isäntäkasvin juuri turpoaa muodottomaksi, mistä tämä kasvitauti on saanut nimensä. Sekundaarisissa limakoissa tapahtuu meioosi, jonka tuloksena vapautuu haploideja lepoitiöitä. Isäntäkasvin lahotessa nämä vapautuvat maaperään. Lepoitiöt voivat säilyä maaperässä useita vuosia.

  • Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN: 9789515703637