México (osavaltio)
| México Estado de México |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
_in_Mexico.svg) Sijainti |
|
| Valtio |
 Meksiko |
| Osavaltio | México |
| Kunnat | 122 |
| Liittynyt | 20. joulukuuta 1823 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Toluca |
| – suurin kaupunki | Ecatepec de Morelos |
| – Kuvernööri | Eruviel Ávila Villegas (PRI) |
| – Senaattorit |
Yeidckol Polevnsky (PRD) Miguel Bautista (PRD) Ulises Ramírez (PAN) |
| Pinta-ala | 22 357 km² |
| Väkiluku (2014) | 16,6 milj. (1.) |
| – väestötiheys | 743 as./km² |
| Kielet | espanja |
| Lyhenteet | |
| – postitunnus | 50-57 |
| – rekisterikilven tunnus | MEX / MX / 15 |
| – ISO 3166 | MX-MEX |
| edomex.gob.mx | |
Estado de México eli Méxicon osavaltio on osavaltio Meksikossa. Se rajoittuu pohjoisessa Hidalgoon, idässä Tlaxcalaan ja Pueblaan, etelässä Morelosiin ja Guerreroon sekä lännessä Michoacániin. Sen itäinen osa ympäröi liittovaltion pääkaupunki Méxicoa kolmelta puolelta.[1] Osavaltion pinta-ala on 22 357 neliökilometriä ja asukasluku noin 16,6 miljoonaa (2014). Estado de México on Meksikon väkirikkain osavaltio. Sen pääkaupunki on Toluca.[2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osavaltio sijaitsee maan keskusylängöllä (Mesa Central), keskimäärin yli kolmen kilometrin korkeudella merenpinnasta. Sen ilmasto on viileä, maaperä rehevää ja sateet runsaita.[1]
Osavaltion pohjoisosa on tasankoa ja kukkuloita, etelässä on rotkoja ja vuoria, idässä on tulivuoria, lännessä vuoria ja kukkuloita. Keskiosassa on laakeita laaksoja. Osavaltion jokia ovat Lerma, Tula, Moctezuma ja Pánuco. Eräillä alueilla ei ole lainkaan vesistöjä.[3]
Miljoonat monarkkiperhoset talvehtivat alueella.[3] Niiden suojelemiseksi perustettu Mariposa Monarcan biosfäärialue sijaitsee Michoacánin ja Estado de Méxicon alueella. Se on Unescon maailmanperintökohde.[4]
Osavaltiossa on yhdeksän kansallispuistoa.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meksikon laaksossa on ollut asutusta ainakin 5000-luvulta eaa. Siellä on kehittynyt monia kulttuureja, joista tunnetuimpia olivat olmeekit ja tolteekit. Teotihuacán rakennettiin vuosina 100-600 ja siitä tuli mesoamerikan kulttuurillinen, kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Asteekit vaelsivat alueelle 1200-luvulla ja ottivat vallan. Sitten saapuivat espanjalaiset.[5]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkirikkaassa osavaltiossa on monenlaista teollisuutta: siellä tuotetaan elintarvikkeita, koneita, elektroniikka, kemikaaleja, tekstiileitä ja paperia. Estade do Méxiconssa toimivia yrityksiä ovat Chrysler, Ford, Nissan, Hoechst, Pfizer ja Motorola. Maailmanperintökohteet ja kansallispuistot tuovat matkailijoita. Maatiloilla kasvatetaan vihanneksia ja hedelmiä sekä viljaa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mexico Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.2.2015.
- ↑ Mexico: States and Major Cities citypopulation.de. Viitattu 20.2.2015.
- ↑ a b México Natins Encyclopedia. Viitattu 20.2.2015.
- ↑ Monarch Butterfly Biosphere Reserve Unesco. Viitattu 21.2.2015.
- ↑ a b c State of México History channel A&E Television Networks. Viitattu 20.2.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta México (osavaltio) Wikimedia Commonsissa
| Itä | .svg) | |
|---|---|---|
| Kaakko | ||
| Keskusta |
| |
| Koillinen | ||
| Lounas | ||
| Luode | ||
| Länsi | ||