Männiku järv
| Männiku järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Harjumaa |
| Kunnat | Sakun kunta |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | VEE2006020 |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 9,289 km |
| Pinta-ala | 1,053 km² |
| Tilavuus | 0,0036 km³ |
| Keskisyvyys | 5 m |
| Suurin syvyys | 9 m |
| Valuma-alue | 13 km² |
| Saaria | 2 |
 Männiku järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Männiku järv (myös Männiku veehoidla, Männiku karjäär)[1] on Virossa Harjumaalla Sakun kunnassa sijaitseva tekojärvi.[1][2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekojärvi on syntynyt etelään vievän rautatien ja Männiku raban väliin saman nimisen kylän pohjoispuolelle. Järvi on 3,9 kilometriä pitkä ja se on levimmillään 700 metriä levä. Järven pinta-ala on 105 hehtaaria ja siinä on kaksi saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 0,4 hehtaaria. Suurempi saarista on 120 metriä pitkä. Järvi on kaksialtainen. Eteläinen allas on 1,8 kilometriä ja pohjoinen allas 2,9 kilometriä pitkä. Altaita yhdistää 40 metriä leveä salmi. Pohjoisaltaan rinnalle on kaivettu kilometrin pitkä ja 260 metriä leveä allas, jonka erottaa pohjoisaltaasta kapea tiepenger. Järven valuma-alueen laajuus on 13,0 neliökilometriä, vaikka järvellä ei kartan mukaan näyttäisi olevan tulo-ojia eikä laskuojaa. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 5 metriä ja suurin syvyys 9 metriä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,00360 kuutiokilometriä eli 3,60 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 9,3 kilometriä ja järven rannat ovat hiekkaa. Järven koillispuolella noin 130 metriä leveän kannaksen takana on toinen tekojärvi Raku järv, joka on myös syntynyt hiekanotossa.[1][2][3]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat niin korkeat, että järvi on rehevöitynyt.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Keskkonnaregister: Männiku järv (vee2006020) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c Männiku järv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)