Mäkäräniemi
| Mäkäräniemi | |
|---|---|
  Mäkäräniemi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Konnevesi |
| Postinumero | 44350 |
Mäkäräniemi on kylä Konneveden kunnan itäosassa. Se sijaitsee Etelä-Konneveteen työntyvällä niemellä lähellä Rautalammin rajaa.
Mäkäräniemi on ollut yksi Konneveden kunnan rekisterikylistä, johon on kuulunut myös suurin osa Kivisalmesta ja pienempi osa Kangasharjusta, myös suurin osa Rysäpästä on kuulunut kylään.[1] Kunnan koulu- ja vaalipiirijaon perusteella Mäkäränientä saatetaan kuitenkin pitää laajemman Istunmäen osana.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkäräniemen nimen taustalla on joko luontonimi tai 1500-luvulta lähtien nykyisen Keski-Suomen alueella esiintynyt sukunimi Mäkäräinen.[3] Mäkäräniemen talo perustettiin kuitenkin vasta 1600-luvulla, jolloin se oli yksinäistalo. Samoihin aikoihin perustettiin myös muun muassa Siikakosken kylän Leskelän ja Hinkkalan talot.[4] 1700-luvulla useat Rautalammin pitäjän tilalliset alkoivat ostaa kruununtiloja perintötiloiksi, ja 1760-luvulla puolet Mäkäräniemen talosta ostettiin perinnöksi.[5]
Pian Kuopion perustamisen jälkeen, vuonna 1777, aloitettiin kaupungista Rautalammin kautta Laukaaseen kulkevan maantien rakentaminen. Yksi ongelmallisimmista kohdista tulevalla reitillä oli Kivisalmi, jonka ylittämiseen suunniteltiin vuonna 1785 lauttasiltaa. Salmen leveyden takia sillan sijaan hankittiin lossi, jolle pitäjä palkkasi ylläpitäjän. Ensimmäinen lossari Antti Hänninen perusti Mäkäräniemen kylään salmen rannalle Kivisalmen torpan vuonna 1794. Maantien valmistuttua alueella toimi kievari talvisin Mäkäräniemen talossa ja kesäisin Kivisalmen torpassa.[6]
Isojako kylässä valmistui vuonna 1803. Sen aikana Mäkäräniemeen ei perustettu uudistiloja, vaan uusia taloja syntyi kantatalon jakautuessa.[7] Vuonna 1815 Mäkäräniemellä oli kolme itsenäistä taloa sekä seitsemän torppaa. Vuoteen 1850 mennessä tilojen määrä oli kasvanut yhdellä ja torppien määrä vähentynyt kahdella. Vuonna 1895 taloja oli kuusi ja torppia yhdeksän, kun taas vuoteen 1920 mennessä kumpikin lukema oli kasvanut yhdellä.[8] Vuonna 1919 Rautalammista määrättiin erotettavaksi Konneveden seurakunta, johon Mäkäräniemikin liitettiin, vaikka eräs kylän talollinen vastustikin tätä vedoten kirkkomatkan pituuteen. Seurakunta aloitti toimintansa seuraavana vuonna ja kunnallishallinto vuonna 1922.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linkola, Martti: Konneveden kirja. Konnevesi: Konneveden kunta, 1976. ISBN 951-99094-1-9
- Saloheimo, Veijo: Rautalammin historia. Pieksämäki: Rautalammin kunta, Rautalammin seurakunta, 1959.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 04 Istunmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.2.2024)
- ↑ Kylät - Konneveden kunta Konneveden kunta. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ Linkola 1976, s. 90.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 83.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 125.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 172-173.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 130-131.
- ↑ Linkola 1976, s. 293.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 502-504.
