Mäestjärv

Mäestjärv
Valtiot	Viro
Maakunnat	Võrumaa
Kunnat	Võrun kunta
Koordinaatit	57°48′03″N, 27°07′26″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue	Iskna jõen valuma-alue
Järveen tulevat joet	Oraoja
Laskuoja	Oraoja
Järvinumero	VEE2142900
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	114,7 m mpy.
Pituus	0,31 km
Leveys	0,16 km
Rantaviiva	1,131 km
Pinta-ala	3,3 ha
Tilavuus	0,0001353 km³
Keskisyvyys	4,1 m
Suurin syvyys	12,5 m
Saaria	ei saaria
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Mäestjärv (myös Sibula järv) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnan Koloreinon, Palometsan ja Saaremaan kylässä sijaitseva järvi.

Maantietoa

Haanjan ylängöllä sijaitseva järvi on 310 metriä pitkä, 160 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,3 hehtaaria. Järven mitat vaihtelevat kuitenkin suuresti. Se on keskeltä vain 50 metriä leveä ja sen koillispää muistuttaa kanavaa, joka on 200 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Sen rantaviivan muoto muistuttaa kitaraa. Järvi sijaitsee mäkien välisessä painaumassa yhdessä viereisien Väikene Mäestjärven kanssa. Järviä erottaa kapea suokannas. Mäet kohoavat järvestä 20–30 metrin korkeuteen. Järven syvyys on 12,5 metriä ja keskisyvyys on 4,1 metriä. Sen ympäristö on metsämaata, jota suoniityt ja yksi peltopalsta rikkoo. Pohjoispuolella sijaitsee Palometsan kylän laaja peltoaukea, joka jää kapean metsäkaistaleen taakse näkymättömiin. Järvelle tulee kaksi tietä sen rannoilla sijaitseville taloille. Rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja se on enimmäkseen metsämaata tai vesirajalle ulottuvaa suoniittyä.

Luontoarvoja ja luokittelu

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.

Se sijaitsee Järvedeorun laaksossa ja on sen järviketjun suurin järvi. Järvessä on suoritettu järvenlasku, jonka seurauksena viereinen Väikene Mäestjärv on eronnut siitä omaksi järveksi. Mäestjärv sijaitsee laakson tulvatasanteella ja sen rantaviiva on soistunutta metsää tai niittyä. Järven pohja on mutaa, mutta se on samalla epätasainen. Järven syvin kohta sijaitsee sen koillisosassa. Vesi on kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostunutta. Vedenväri on vihertävän keltaista ja näkösyvyys on 2,3 metriä. Järven vesikasvillisuus inventoitiin vuonna 1971. Vaikka kasvilajeja löydettiin 22, oli niiden määrä vähäinen. Järvessä elää ainakin lahna, hauki, särki ja ahven ja toisinaan tavataan suutaria, kiisteä ja madetta. Järveä pidetään kauniina.

Vesistösuhteita

Mäestjärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma Oraoja on Iskna jõen sivuhaara. Oraojalla, jonka toinen nimitys on Märssoo peakraav, on yläjuoksulla pituutta, sillä sen lähdelampi sijaitsee 2,5 kilometrin päässä. Oraoja laskee alas ylängöltä ja yhtyy Iskna jõgeen Noodasjärven lasku-uomaan, joka on suoraksi kaivettu itä-länsi-suuntainen kanava. Joki yhtyy Võhandu jõgeen neljän kilometrin päässä Kääpan taajaman lähellä. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.