Määräaika
Määräaika on oikeudellisissa yhteyksissä tietty ajanjakso oikeustoimen suorittamiseksi tai aikajakso, johon liittyy oikeusseuraamuksia. Se voi olla lailla tai asetuksella säädetty, tuomioistuimen asettama tai sopimuksessa määritelty.[1] Määräaika on joko määrähetki tai kahden määrähetken välinen ajanjakso.
Jos tietyn määräajan laskemisesta ei ole omaa oikeussäännöstä noudatetaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930). Määräajan laiminlyönnistä seuraa yleensä oikeudenmenetys eikä asianosainen saa enää toteuttaa kyseistä oikeustointa. Myös yksityishenkilöiden keskeisten toimien yhteydessä käytetään määräaikoja, mutta tällöin ei voida soveltaa mainittua lakia sellaisenaan määräaikoja laskettaessa.[2][3] Euroopan unionin lainsäädännössä on omat säännökset määräajoista.
Määräpäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määräpäivä on tuomioistuimen tai sen puheenjohtajan määräämä ajankohta, jolloin asianosaisten on saavuttava oikeudenkäyntiin voidakseen osallistua oikeusprosessiin.[2][3]
Menetetyn määräajan palauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Menetetyn määräajan palauttaminen on keino ylimääräisen muutoksenhaun toteuttamiseen. Sen avulla asianosainen voi saada uuden oikeusprosessiin liittyvän määräajan. Määräajan laiminlyönnin syynä voi olla laillinen este tai muu erityinen syy, johon asianosainen ei ole voinut vaikuttaa. Syyksi kelpaa esimerkiksi sairaus tai liikenneyhteyden katkeaminen, mutta ei unohtaminen tai erehtyminen määräajasta.[4]
Riita- ja rikosasiassa määräajan palauttamista on haettava kirjallisesti hovioikeudesta, jos hakemus koskee toimen tekemistä käräjäoikeudessa tai muutoksen hakemista sen ratkaisuun. Muussa tapauksessa palauttamista haetaan korkeimmalta oikeudelta 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta ja viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä. Jos hakemus hyväksytään osianosainen saa uuden määräajan, jolloin hänen on suoritettava laiminlyömänsä prosessitoimi, jotta oikeudenkäynti jatkuisi kuin laiminlyöntiä ei olisi ollutkaan.[4][5]
Hallintoasiassa määräajan palauttamista haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa laillisen esteen lakkaamisesta ja muussa tapauksessa viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä.[6] Muu syy voi olla esimerkiksi viranomaisen viivyttely tai asianosaiselle annetut virheelliset neuvot. Hakijalle voidaan myöntää uusi määräaika esimerkiksi valituksen, kantelun tai oikaisupyynnön tekemiseen. Palauttaa voidaan myös muutoksenhakuun liittyviä määräaikoja. Oikeuskäytännössä lakia on tulkittu suppeasti, kun kyseessä on ollut hallintomenettelyyn tai hallintolainkäyttömenettelyyn liittyvät määräajat. Esimerkiksi virkaan tai oppilaitokseen määrättyä hakuaikaa ei ole pidetty mahdollisena palauttaa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://ec.europa.eu/civiljustice/time_limits/time_limits_est_fi.htm
- ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965
- ↑ a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966
- ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palsta 292
- ↑ Oikeudenkäymiskaari 31:18 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, 115 §
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, osa V palstat 630–631