Lyhytkuonodelfiini
| Lyhytkuonodelfiini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
| Heimo: | Delfiinit Delphinidae |
| Suku: |
Sarawakindelfiinit[2] Lagenodelphis Fraser, 1956 |
| Laji: | hosei |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lagenodelphis hosei |
|
 Lyhytkuonodelfiinin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Lyhytkuonodelfiini[3] eli sarawakindelfiini[4] (Lagenodelphis hosei) on delfiinien heimoon kuuluva valaslaji. Se on sukunsa Lagenodelphis ainoa laji.[5] Lyhytkuonodelfiini tunnettiin pitkään vain yhden luurangon perusteella, joka löydettiin rannalta Sarawakista.[6] Luuranko lähetettiin Englantiin vuonna 1895[4] ja Francis Fraser kuvasi sen vuonna 1956. Lajin englanninkielinen nimi fraser's dolphin on annettu hänen mukaansa.[7] Luuranko oli noin 2,4 metriä pitkä ja sen kallossa oli sekä valkokuvedelfiinien (Lagenorhynchus) ja delfiinien (Delphinus) piirteitä.[4][6] Vuonna 1971 löydettiin tuntemattomia delfiinejä, jotka pari vuotta myöhemmin tunnistettiin lyhytkuonodelfiineiksi.[6]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyhytkuonodelfiini on aikuisena 2–2,6 metrin pituinen ja painaa 160–210 kiloa.[8] Lajilla on hyvin pienet sukupuolielimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji elää trooppisissa vesissä. Yksi maailman suurimmista lyhytkuonodelfiinipopulaatioista elää Filippiineillä. Lyhytkuonodelfiiniparvet uivat nopeasti ja delfiinit ovat pakkautuneet niihin tiheästi.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyhytkuonodelfiini syö lähinnä kaloja, kalmareita ja katkarapuja.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kiszka, J. & Braulik, G.: Lagenodelphis hosei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ a b c Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 129. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Lagenodelphis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 8.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Perrin, W. F. & Best, P. B. & Dawbin, W. H. & Balcomb, K. C. & Gambell, R. & Ross, G. J. B.: Rediscovery of Fraser's Dolphin Lagenodelphis hosei. Nature, 2.2.1973, 241. vsk, nro 5388, s. 345–350. Nature Publishing Group. doi:10.1038/241345a0 ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 8.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Beolens, Bo & Watkins, Michael & Grayson, Michael: The Eponym Dictionary of Mammals, s. 142. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2009. ISBN 978-0-8018-9304-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.12.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Fraser's Dolphin Voices in the Sea. Arkistoitu 9.7.2014. Viitattu 8.12.2018. (englanniksi)