Lyökin pooki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyökin pooki
Pooki
Sijainti
Arkkitehtuuri
Korkeus
16,5 m [1]
Osa kohdetta
Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema (d)View and modify data on Wikidata
Historia
Valmistunut
Kartta
Koordinaatit

Lyökin pooki on vuonna 1757 rakennettu kivinen tunnusmajakka eli pooki, joka sijaitsee Lyökin saarella Uudessakaupungissa. Lyökin pooki sijaitsee Uudenkaupungin edustan saaristossa, niin sanotun vanhan Pohjanmaan väylän ja Ruotsiin johtaneen meriväylän risteyksessä aivan saariston uloimmassa reunassa.[1] Se on Suomen vanhin säilynyt tunnusmajakka ja myös Suomen vanhin tunnettu merimerkki.[2] Se on myös ainut Ruotsin vallan ajalta alkuperäisenä säilynyt majakka.[3] Lyökin pooki ja luotsiasema ovat Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.[4]

Historia ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitteen pookin rakentamisesta teki turkulainen kauppias Kristian Trapp vuoden 1746 Tukholman valtiopäivillä. Aiemmat tunnusmajakat olivat yleensä puuta ja niiden pystyttämisestä olivat vastanneet paikalliset kauppiaat ja laivurit.[1] Lyökin pooki in ilmeisesti rakennettu samojen piirustusten mukaan kuin vuotta aikaisemmin valmistunut Utoön valomajakka, jonka rakennuttajana oli myös Trapp.[5]

Punavalkoruutuiseksi maalattu rakennus on 16,5 metriä korkea, sen alaosan halkaisija on 6,8 metriä ja yläosan 3,5 metriä. Lyökin pooki on muurattu isoista maakivistä ja saarelta louhituista graniittilohkareista. Pyöreä katto on muurattu tiilistä ja päällystetty lyijylevyillä. Pookin sisällä on portaikko sekä neljä välitasannetta, mutta rakennelmassa ei ole yhtään huonetta, sillä 2,5 metriä paksut seinät vievät lähes kaiken tilan.[2] Torni oli aluksi valkoinen ja se maalattiin punavalkoruutuiseksi vuonna 1858. Tornissa on myös poltettu merkkitulia.[6]

Lyökin pookin nykyinen omistaja on Ulkosaariyhdistys, joka osti rakennuksen valtiolta vuonna 2000.[6] Pooki kunnostettiin vuonna 2012.[7]

  1. a b c Lyökin Pooki. Ulkosaariyhdistys ry. 1.11.2009. Arkistoitu 7.8.2010. Viitattu 11.10.2021.
  2. a b Nyman, Harri ; Ikkala, Marja-Leena (toim.): Meriväylien rakennusperintö. (Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21) Helsinki: Museovirasto, 2009. ISBN 978-951-61620-0-6 Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Lyökin pooki Suomen Majakkaseura. Viitattu 17.12.2021.
  4. Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Lyökin pooki Itämeri.fi. SYKE. Viitattu 17.12.2021.[vanhentunut linkki]
  6. a b Lehdistötiedotteita Lyökin pookin pelastustalkoista Suomen Majakkaseura. Viitattu 17.12.2021.
  7. Majakkarakennus Lyökin pookia kunnostetaan kesällä Yle Uutiset Kulttuuri. 24.2.2012 / Päivitetty 16.4.2012. Viitattu 24.2.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]