Luumukirva
| Luumukirva | |
|---|---|
 Yhdyskunta järviruo'on lehdellä |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Aphidini |
| Suku: | Hyalopterus |
| Laji: | pruni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hyalopterus pruni |
|
| Katso myös | |
Luumukirva (Hyalopterus pruni) on kirvoihin kuuluva hyönteislaji, jolla on jonkin verran merkitystä luumun tuholaisena.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luumukirvan siivettömät yksilöt ovat soikeita, melko pitkänomaisia, yleensä vaaleanvihreitä kirvoja, joiden pintaa peittää jauhemainen vaha. Selkäpuolella erottuu pohjaväriä tummempia laikkuja ja usein kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa. Jotkin yksilöt voivat olla viininpunaisia. Tuntosarvet ovat vain noin puolet ruumiin pituudesta, takaruumiin kärjen cauda on pitkä ja sormimainen ja tummat vaharauhaspitket ovat hyvin lyhyet, noin kolmanneksen caudan pituudesta. Siivekkäillä yksilöillä on valkeat vahatäplät kunkin takaruumiin jaokkeen selkäpuolella. Ruumiin pituus 1,5–2,6 mm.[2][3][4]
Kromosomiluku 2n=10.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luumukirva lienee levinneisyydeltään kosmopoliitti[2]. Laji on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan vuoden 1897 tienolla[4]. Suomessa siitä on havaintoja Ahvenanmaalta Pohjois-Lappiin[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luumukirvan elinkierto on kirvoille tyypillinen. Lajilla tapahtuu alkukesästä isäntäkasvin vaihto, jossa primääri-isäntiä ovat Prunus suvun puut, etenkin luumu, ja sekundääri-isäntiä järviruoko tai muutamat muut kosteikkojen heinäkasvit. Vaihto ei ole täydellinen ja osa kirvapopulaatiosta jää puihin. Ensimmäiset kirvat kuoriutuvat munista keväällä ja tuottavat 2–3 neitseellisesti lisääntyvää sukupolvea, jotka elävät tiheinä kolonioina Prunus-suvun puiden lehtien alapinnoilla. Tämän jälkeen alkaa syntyä siivekkäitä yksilöitä, jotka siirtyvät järviruokoihin. Järviruo'oissa kirvat elävät lehtien yläpinnoilla lisääntyen neitseellisesti. Välillä syntyy siivekkäitä yksilöitä, jotka siirtyvät uusiin ruovikoihin. Syksyllä syntyvät siivekkäät kirvat palaavat Prunus-puihin ja synnyttävät siellä koiraita sekä suvullisesti lisääntyviä naaraita, jotka pariteltuaan munivat. Munat talvehtivat.[3][6]
Luumukirvat eivät aiheuta luumun lehtien käpertymistä, mutta lehdet kalpenevat, putoavat ennenaikaisesti ja hedelmät jäävät tavallista pienemmiksi. Kirvojen lehdille erittämä sokeripitoinen mesikaste tarjoaa myös alustan erilaisten homeiden ja muiden sienten kasvulle.[6][3]
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luumukirvan primääri-isäntiä ovat Prunus-suvun puut, sekundääri-isäntä etenkin järviruoko (Phragmites australis), mutta myös muutamat muut kosteikoissa elävät heinäkasvit.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anders Albrecht, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Hyalopterus pruni Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
- ↑ a b c Aphid Identification (englanniksi)
- ↑ a b BugGuide (englanniksi)
- ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b HYPP Zoology (englanniksi)