Luumäen linja-autoturma
Luumäen linja-autoturmassa 17. marraskuuta 1973 kuoli kahdeksan ja loukkaantui 27 henkilöä. Onnettomuudessa tilausajossa ollut linja-auto ja säiliöauto törmäsivät silloisella kantatie 61:llä (nykyisin valtatie 26) Kurvilassa Luumäellä, ja säiliöauton perään ajoi vielä takaa tullut kuorma-auto.[1]
Viipurin Linja-auton bussi lähti kello 16.30 Imatralta kuljettamaan Finn-Stroin toimihenkilöitä pikkujoulunviettoon Kotkaan. Auto, 52 hengen turistibussi Leyland/Airisto, oli yhtiön uusimpia, ja matkalle lähti kuljettajan lisäksi 35 matkustajaa. Paluumatka Ravintola Meriniemestä takaisin Imatralle alkoi kello kahden jälkeen.
Kuljetusliike Viinikan säiliöauto oli vienyt rikkiä ja liimaa Siilinjärvelle, ja se oli palaamassa tyhjänä takaisin. Taavetti–Hamina-tie oli paitsi mäkinen ja mutkainen myös jäinen ja hiekoittamattomana liukas. Kello 2.54 noin 6–7 kilometriä Taavetista Haminaan päin olevassa loivassa kaarteessa rekka ajautui linja-auton kaistalle. Kuljettajilla oli 4 sekuntia aikaa havaita toisensa. Ilmeisesti säiliöauton kuljettaja havahtui hetkeä ennen törmäystä, koska linja-autosta oli havaittu valojen välähdys. Se taas selittyi tutkijalautakunnan mukaan rekan jarruttamisella hetkeä ennen törmäystä, ja se aiheutti lastittoman kuorma-auton sivuttaisen liikkeen. Tämän takia törmäyksessä rekka (oikeammin täysiperävaunullinen yhdistelmä) taittui linja-auton sivulle sen perävaunun jäädessä tulosuuntaan. Linja-auton kello pysähtyi näyttämään aikaa 3.01.[1]
Linja-auton ja säiliöauton nokkakolarissa kuolivat molemmat kuljettajat sekä viisi matkustajaa. Linja-auton 35 matkustajasta vain kahdeksan selvisi vammoitta.
Muutama vammoitta selvinnyt matkustaja lähti etsimään puhelinta. Kuljettuaan puolisen kilometriä heitä vastaan tuli kuorma-auto. Kävelijät yrittivät huitomalla varoittaa massalastissa olleen auton kuljettajaa. Kuljettaja vähensikin nopeuttaan, ettei hän ajaisi huitojien päälle, mutta jatkoi matkaansa luullen heitä humalaisiksi kyytiin pyrkijöiksi verisine naamoineen. Pian pimeällä tiellä oli vastassa pimeänä oleva säiliöauto. Toinen törmäys tapahtui noin 10 minuuttia ensimmäisen jälkeen. Kuljettaja selviytyi järkytyksellä, mutta pahaksi onneksi säiliöauton perävaunun lähellä lepäili jalkansa katkaissut mies. Perävaunun kaatuessa törmäyksen voimasta ojaan mies jäi sen alle puristuksiin ja kuoli.
Neljän kilometrin päästä löytyi talo, jossa oli puhelin. Jos matkustajat olisivat lähteneet kulkemaan toiseen suuntaan, olisi puhelin löytynyt muutaman sadan metrin päästä. Hälytys Savitaipaleen poliisille tuli kello 3.26. Hälyttäjä oli kuitenkin niin järkyttynyt, ettei hän osannut kuvata onnettomuuden suuruutta.
Paikalle ehti ensimmäisenä Luumäen palokunta, joka pyysi lisävoimia. Etelä-Saimaan keskussairaalasta lähti lääkäri taksilla onnettomuuspaikalle, ja sinne hälytettiin myös lähiseudun poliisit. Loukkaantuneet kuljetettiin seitsemällä Lappeenrannan ja Haminan ambulanssilla sekä viidellä taksilla Haminan sairaalaan ja Etelä-Saimaan keskussairaalaan. Ensimmäiset potilaat tuotiin sairaalaan kello 4.30. Haminalainen sairaankuljettaja kertoi myöhemmin tien olleen niin liukas, ettei ambulanssi tahtonut pysyä tiellä.[1]
Toinen vakava linja-autoturma koetteli Finn-Stroita vajaat seitsemän vuotta myöhemmin. Maaliskuussa 1980 Finn-Stroin kainuulaista henkilökuntaa kuljettanut linja-auto törmäsi kuorma-autoon lähellä Kostamusta. Onnettomuudessa kuoli kymmenen ja loukkaantui yli 30 ihmistä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin Sanomat 18.11.1973 s. 9 ja 23
- Uusi Suomi 18.11.1973 s. 1 ja 24; 20.11.1973 s. 12
Muokattu tuulilasin kirjotuksessa julkaistusta raportista.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Sihvo, Timo: Hilpeä pikkujoulumatka päättyi kahdeksan ihmisen kuolemaan – turmasta selvinneet kertovat nyt, miten kaikki eteni 15.10.2022. Ilta-Sanomat.