Luotokirvinen
| Luotokirvinen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Västäräkit Motacillidae |
| Suku: | Kirviset Anthus |
| Laji: | petrosus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anthus petrosus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Luotokirvinen (Anthus petrosus) on pieni, saaristossa tavattava varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pituus 15–17 cm, paino n. 25 g.
Luotokirvinen on vihertävän-ruskehtavanharmaa, päältä tummempi ja alta vaaleapilkkuinen lintu. Voimakasrakenteinen. Nokka pitkähkö ja tumma. Pyrstön uloimmat sulat ovat vaaleanharmaat.
Ääni on sirahtava ”psriit”. Pesällä varoittelee inttävästi tititellen. Laulu on niittykirvismäinen säe, jossa on mukana karheampia aineksia ja on hieman lyhyempi. Koiras esittää sitä usein laululennossa.
Käyttäytyminen hyvin samankaltainen niittykirvisen kanssa. Muuttoaikoina voi olla pienissä parvissa.
Vanhin suomalainen rengastettu luotokirvinen on ollut 7 vuotta 1 kuukautta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen, vähintään 10 vuotta 11 kuukautta vanha luotokirvinen.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luotokirvinen pesii harvalukuisena Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Se talvehtii Pohjanmerellä ja Britteinsaarilla. Britteinsaarilla ja Ranskassa on myös ympärivuotinen kanta. Parimäärä Suomessa: 1 500 – 2 000. Euroopan parimäärä on eri arvioiden mukaan 200 000 – 1,1 miljoonaa paria. Luotokirvinen pesii vain uloimmassa saaristovyöhykkeessä ja on merellisin kaikista Suomessa pesivistä varpuslinnuista. Muuttoaikoina voidaan tavata myös rannikolla. Kevätmuutto tapahtuu maalis–huhtikuussa, syysmuutto loka–marraskuussa. Talvihavaintoja on joitakin joulu- ja tammikuulta.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luotokirvinen pesii kivikkoisilla luodoilla ulkosaaristossa. Parit voivat hakea ruokaa naapurisaarista.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaras munii 4–6, tavallisesti 5, harmaata, tummatäpläistä munaa kivenkoloon kyhättyyn pesään. Pesä voi joskus olla myös heinikossa tai kallionhalkeamassa. Naaras hautoo 13–14 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä 12–13 päivän ikäisinä. Emot sitten huolehtivat niistä vielä parisen viikkoa. Pesii toisinaan kahdesti kesässä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyönteiset, äyriäiset, madot, nilviäiset ja siemenet. Talviaikaan erityisesti kotilot.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Anthus petrosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Luotokirvinen – Anthus petrosus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hario, Martti 1982: Sadekesän 1981 huono pesimätulos luotokirvisellä. – Lintumies 1.1982 s. 38. LYL.
- Linkola, Pentti 1977: Luotokirvinen Anthus spinoletta Päijänteellä. – Lintumies 1.1977 s. 26. LYL.
- LuontoPortti: Luotokirvinen (Anthus petrosus)
- ITIS: Anthus petrosus (englanniksi)