Luostari (Petsamon piiri)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luostarin taajamaa taustallaan Pelastusvuori.

Luostari (ven. Луостари, vanhalta suom. nimeltään Yläluostari) on Venäjällä Murmanskin alueella Petsamon piirissä Korzunovon maalaiskunnassa sijaitseva taajama, jossa on noin 2 200 asukasta. Se sijaitsee Petsamonjoen ja Naamijoen yhtymäkohdassa noin 15 kilometriä Petsamonvuonon pohjukasta sisämaahan päin. Luostarissa on vuonna 1997 perustettu Trifon Petsamolaisen luostari eli Pyhän Kolminaisuuden luostari, joka on jo 1500-luvulla toimineen Petsamon luostarin viimeisin jatkaja.

Seudulla on myös kaksi lakkautettua varuskuntaa. Luostari-1 eli Ala-Luostari (Нижнее Луостари) on noin kolme kilometriä Luostarin lounaispuolella sijaitseva entinen lentotukikohta, ja Luostari-2 eli Ylä-Luostari (Верхнее Луостари) sijaitsee kaksi kilometriä taajaman itäpuolella.

Seudun historia saa alkunsa vuodesta 1533, jolloin Trifon Petsamolainen perusti paikalle luostarin. Talonpoika Pekka Vesainen johtamat joukot tuhosivat sen ja surmasivat suurimman osan munkesta jouluyönä 1589.[1] Vuosina 1708–1709 paikalle rakennettiin Yläluostarin kirkko, jossa perimätiedon mukaan sälytettiin 1583 kuolleen Trifonin luita. Kirkko tuhoutui toisen maailmansodan aikana 1944.[2] Luostarin toiminta käynnistyi uudelleen vasta 1886. Ensimmäiset rakennukset nousivat kirkon viereen, jonne valmistui muun muassa luostarin päärakennus vuonna 1891. Samalla paikkaa alettiin kutsumaan Yläluostariksi erotuksena Petsamonvuonon pohjukan Alaluostarista, jonne rakennettiin toinen kirkko ja lukuisia muita luostarin rakennuksia. Kahden luostarikeskuksen välille rakennettiin myös maantie ja vedettiin puhelinyhteys.[3] Munkkien varsinainen asuinpaikka oli Yläluostarissa.[4]

Petsamon siirryttyä Suomelle vuonna 1920 Yläluostarissa oli 47 asukasta.[5] Suomen Matkailijayhdistys avasi kylään matkailumajan vuonna 1928 ja Yläluostarissa oli myös Suomen urheilukalastajien liiton rakennuttama kalastusmaja Lohilinna, joka siirtyi Matkailijayhdistyksen hoitoon 1935. Matkailumaja tuhoutui talvisodan vetäytymistaisteluissa 1940, mutta Lohilinna oli jatkosodan aikana se natsi-Saksan ilmavoimien käytössä.lähde? Vuonna 1939 valmistui kolme kilometriä kylän lounaispuolelle Yläluostarin lentokenttä. Välirauhan aikana Aero Oy liikennöi kentälle Helsingin ja Petsamon välisiä reittilentoja, mutta jatkosodan käynnistyttyä se luovutettiin Luftwaffelle. Kun Petsamo jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle vuonna 1944 kentällä, jatkoi Petsamon lentotukikohta, joka lakkautettiin 2010-luvulla.[6] 1950-luvun lopulla tukikohdassa palveli myös Juri Gagarin.[7]

Petsamon luostarin toiminta lakkasi jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jonka jälkeen vanha Yläluostarin kylä autioitui, kunnes taajama syntyi varuskunnan myötä 1950–1960-luvuilla. Nykyisin toimiva luostari perustettiin vanhan luostarin paikalle 1997. Sen rakennukset tuhoutuivat tulipalossa joulukuussa 2007, jonka jälkeen niitä on kunnostettu vapaaehtoisvoimin.[8][9]

  1. Paasilinna, Erno: Kaukana maailmasta : historiaa ja muistoja Petsamosta, s. 36–46. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-10604-2-2
  2. Луостари. Трифонов Печенгский мужской монастырь. Церковь Сретения Господня. 2002. Народный каталог православной архитектуры. Viitattu 3.3.2019. (venäjäksi)
  3. Paasilinna 1980, s. 127–129.
  4. Ahla, Väinö: Petsamo matkailijain päämääränä. Finlandia, 1920, nro 1, s. 63. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.3.2019.
  5. Kuulumisia Petsamosta. Aamun Koitto, 1921, nro 9, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.3.2019.
  6. Ylä-Luostarin Petsamon lentokenttä Sotahistorialliset kohteet. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Viitattu 3.3.2019.
  7. Bakumenko, Aleksei: Юрий Гагарин чуть не погиб во время службы в Мурманской области 11.4.2011. Komsomolskaja Pravda. Viitattu 3.3.2019. (venäjäksi)
  8. Petsamon munkkiluostari tuhoutui tulipalossa 4.12.2007. Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2019.
  9. Tuukkanen, Pia: Petsamon luostari kunnostetaan 11.6.2012. Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]