Luolien huokosvesimuodostumat
Luolien huokosvesimuodostumat ovat luolissa esiintyviä kemiallisia sedimenttejä, joiden muodostuminen perustuu tavalla tai toisella hitaasti tihkuvaan huokosveteen. Heliktiitit muodostuvat huokoisista rei'istä tihkuvan veden vaikutuksesta. Niitä voi olla joka puolella luolaa, sekä pohjassa, seinissä, että katossa. Ne ovat kiteytymiä, jotka ovat kooltaan pieniä ja muodoltaan yleisesti kiemurtelevia. Niiden rakenne on erittäin hauras. Niiden syntymiseen ja muotoon vaikuttavia tekijöitä ovat painovoima, kapillaarisuus ja tuuli. Luolakorallit muotoutuvat luolan seinistä liukenevasta aineesta, joka liukenee huokosveteen ja kiteytyy. Niitä esiintyy laajoilla kalliopinnoilla. Luolakorallit ovat rosoisia ja muistutavat joskus kukkakaalia. Kilvet muodostuvat veden virratessa rei'istä kapillaarisesti. ovat muutaman sentin paksuisia, ulkonevia muodostumia. Niitä esiintyy seinissä. Ne ovat harvinaisia. Niiden muoto on elliptinen tai pyöreänlainen ja niiden rakenne on levymäinen. Suurimmat kilvet ovat halkaisijaltaan yli metrin. Joskus kilvet muistuttavat sieniä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen, Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti, Veli-Pekka Salonen: Suomen luolat, s. 45. Salakirjat, 2015. ISBN 978-952-5774-80-1