Tämä on lupaava artikkeli.

Lulu (kappale)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Lulu”
Tuula Amberla
Singlen ”Lulu” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Lulu
 B-puoli ”Viinimalja”
 Äänitetty  1984
 Julkaistu 1984
 Tuottaja(t) Jukka Alihanka ja Ilpo Murtojärvi
 Tyylilaji iskelmä
 Kesto 03.26
 Levy-yhtiö Selecta

Lulu on Jukka Alihangan säveltämä ja Alpo Jaakolan kirjoittaman runon pohjalta sanoittama kappale, jonka Tuula Amberla levytti vuonna 1984. Kappale oli Tuula Amberlan läpimurtokappale, ja se julkaistiin singlenä ja hänen esikoisalbumillaan Lulu.

Jukka Alihangan mukaan kesti kauan ennen kuin kukaan huoli kappaletta laulettavaksi. Hän tarjosi sitä monelle laulajalle, mutta heidän mielestään sitä ei voinut laulaa. Ajan muihin iskelmäkappaleisiin verrattuna kappale oli outo, viettelevä ja vaarallinen. Lopulta Tuula Amberla, johon Alihanka oli Turussa tutustunut, päätti levyttää laulun. Alihanka ymmärsi kappaleen potentiaalin soitettuaan sen musiikkivaikuttaja Rauno Lepistölle, joka piti kappaleesta.[1]

”Lulu” levytettiin Rauno Lepistön Turkuun rakennuttamassa Studio 55:ssä kesällä 1984, Alihangan mukaan kiireesti Esko Rahkosen ruokatunnin aikana. Kappaleen sovitti Ilpo Murtojärvi ja äänittivät Veijo Mäki ja Erik Gylphe. Äänitteellä soittavat albumin takakannen mukaan seuraavat muusikot:[2][1]

Julkaisu ja menestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikkinäytteet
Kappaleen intro ja ensimmäiset sanat

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Selecta julkaisi tyyliltään jatsahtavan ”Lulun” singlenä (koodinimeltään Selecta SES 030), jonka B-puolella oli kappale ”Viinimalja”.[3][4] Kappale julkaistiin Amberlan esikoisalbumilla Lulu, jonka Alihanka ja Murtojärvi tuottivat.[3][2] Kappale on albumin avauskappale.[2] Albumia on myyty yli 52 000 kappaletta.[5]

Kappaleesta tuli Amberlan läpimurtohitti.[3] Alihanka on sanonut olevansa ”aika tyytyväinen” kappaleeseen. Sen ansiosta hänen oli helpompi tehdä kappaleita, joita julkaistiin. Hän on myös sanonut, että hän tajusi tehneensä jotain kestävää, kun Aku Ankka lauloi eräässä sarjakuvassa kylpyammeessa Hän rokkia rakastaa. Hän oli yllättynyt kappaleen menestyksestä rajun tekstin ja kappaleen erikoisuuden takia.[1]

Myöhemmin ”Lulu” on julkaistu Amberlan kokoelmalevyillä ja eri artistien kappaleista koostuvilla kokoelmilla. Kappaleen ovat levyttäneet myös muun muassa Tenavatähden Kristiina Kovanen, Kaija Santakangas ja instrumentaalina Jazz Society Big Band.[6] Kappaleen nuotit ja sanat on julkaistu Musiikki-Fazerin Suuri toivelaulukirja -kirjasarjan kuudennessa osassa ja kirjassa Suuri pop-toivelaulukirja.[7][8]

Vuonna 2022 Helsingin Sanomat pyysi yli 70 suomalaista musiikkialan vaikuttajaa nimeämään korkeintaan 20 itselleen juuri sillä hetkellä tärkeintä laulua paremmuusjärjestyksessä, minkä perusteella lehti laati sadan parhaan laulun listan. Tuula Amberlan alkuperäislevytys ylsi kyselyn kokonaistuloksissa jaetulle sijalle 76[9].

Muuten hän oli niin kuin yksi heistä vain
Hän rokkia rakastaa ja öisiä katuja

– Ensimmäinen kertosäkeistö

Alihangan kirjoittamat kappaleen sanoitukset perustuvat Alpo Jaakolan runoon ”Myrkkylaulu”, jossa mainittiin naisen ”kolmesta mielestä”. Alihanka on todennut fraasista: ”Se on klassinen vertaus naisesta, joka oli minulle tuttu jo ennestään. Nyttemmin voisin sanoa, että vieläkin enemmän niitä mieliä on.”[1] Tuula Amberlan mukaan kappaleen sanat ovat monimerkitykselliset, ja ne toimivat eri tavoin eri-ikäisiin ihmisiin.[10]

Kahdessa säkeistössä ensimmäinen ja toinen säe toistetaan: Lululla oli kolme mieltä / Lululla oli kolme mieltä / ja yksi niistä valtasi hänet iltaisin ja Normiriemu valtasi heidät / normiriemu valtasi heidät / kahvihuoneen kalpeat sairaanhoitajat.[11]

Kappaleen usein vääriin kuultuihin sanoihin kuuluu muun muassa Hän rottia rakastaa ja öisiä katuja (oik. rockia), Hän illalla kohtasi lapiomiehet (oik. rappiomiehet) ja Lululla oli kolme miestä (oik. mieltä).[12]

  1. a b c d Antti Lähde: Suomipopin valkeat helmet: #3 Tuula Amberla – Lulu (1984) nrgm.fi. Viitattu 9.6.2011.
  2. a b c Jari Leppänen: Tuula Amberla: Lulu Turkku.com. Arkistoitu 25.11.2011. Viitattu 9.6.2011.
  3. a b c Tuula Amberla YLE/Elävä arkisto. Viitattu 9.6.2011.
  4. Hakutulos levymerkille Selecta ses 030 (45) Äänitearkisto. Viitattu 9.6.2011.[vanhentunut linkki]
  5. Tilastot: Tuula Amberla ifpi.fi. Arkistoitu 4.6.2011. Viitattu 10.6.2011.
  6. Hakutulos kappaleelle Lulu Suomen Äänitearkisto. Arkistoitu 17.8.2017. Viitattu 10.6.2011.
  7. Suuri toivelaulukirja 6 f-kustannus.fi. Viitattu 10.6.2011.
  8. Suuri pop-toivelaulukirja f-kustannus.fi. Viitattu 10.6.2011.
  9. 100 maailman parasta laulua. Helsingin Sanomat, 15.1.2022. Artikkelin verkkoversio (maksullinen). Viitattu 15.1.2022.
  10. Tuula Amberla: ”Ymmärrykseni Lulu-kappaletta kohtaan on lisääntynyt” 14.9.2009. satumaa.yle.fi. Arkistoitu 11.10.2009. Viitattu 9.6.2011.
  11. Toim. Aapeli Vuoristo: Suuri toivelaulukirja 6, s. 196–197. F-kustannus. ISBN 978-952-461-146-6
  12. Antti Isokangas: Villejä rubiineja – Väärin kuultuja laulunsanoja Helsingin Sanomat. 28.3.1999. Arkistoitu 20.8.2011. Viitattu 10.6.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]