Luettelo Euroopan separatistiliikkeistä
Luettelo Euroopan separatistiliikkeistä keskittyy nykypäivän liikkeisiin.
Belgia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flanderi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vallonia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baskimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Separatistijärjestö Eta pyrki edistämään itsenäisen valtion perustamista terrorin keinoin vuosina 1959–2018[1]. Baskimaa koostuu seitsemästä alueesta, joista Espanjalle kuuluu neljä: Gipuzkoa, Álava, Biskaja sekä Navarra. Espanjaan kuuluvilla Baskimaan alueilla elää 2,8 miljoonaa ihmistä[2], mikä on noin 6 % Espanjan väestöstä[3].
Katalonia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katalonian 7,7 miljoonan hengen väestö[4] muodostaa yli 16% Espanjan väestöstä[5]. Missään muualla Länsi-Euroopassa itsenäisyyttä ei kannateta yhtä innokkaasti kuin Kataloniassa[6]. Kansanäänestyksessä vuonna 2017 yli 90 prosenttia kannatti Katalonian itsenäistymistä[7], jonka jälkeen Katalonian alueparlamentti julisti Katalonian itsenäiseksi tasavallaksi 27. lokakuuta 2017[8], mutta sitten Espanjan hallitus määräsi Katalonian alueparlamentin hajotettaviksi ja uudet aluevaalit toimitettavaksi[9].
Italia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Tiroli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Tiroli kuului aikanaan Itävalta-Unkariin, mutta se liitettiin Italiaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen[10]. Alueella on saksankielisiä kaksinkertaisesti verrattuna italiankielisiin[10]. Alueella on laaja itsehallinto, ja Italian hallitus tukee sitä merkittävillä summilla, mikä on luultavasti hillinnyt separatismia etelätirolilaisten keskuudessa[10]. Useat paikalliset puolueet haluavat joko laajempaa itsehallintoa Italian osana; irtautumista Italiasta ja liittymistä Itävaltaan; tai täyttä itsenäisyyttä[11]. Vuoden 2018 vaaleissa separatistiset puolueet saivat 13,5 % kannatuksen[12]. Etelä-Tirolin puolen miljoonan väestö muodostaa melkein prosentin Italian väestöstä[13].
Sardinia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 Sardinian alueen asukkaista 45 % kannatti itsenäisyyttä.[14]
Sisilia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 Sisilian alueen asukkaista 44 % kannatti itsenäisyyttä.[14] Sisilian 5 miljoonaa asukasta muodostavat 8,3% Italian väestöstä[13]. Vuosina 2008–2012 saarta johti itsenäisyyttä ajava puolue[13].
Veneto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 Veneton alueen asukkaista 53 prosentin enemmistö kannatti itsenäisyyttä.[14] Veneton 4,9-miljoonainen väestö muodostaa 8% Italian väestöstä[13].
Lombardia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lombardian 10-miljoonainen väestö muodostaa 17% Italian väestöstä[13]. Hieman yli 40% väestöstä kannatti kansanäänestyksessä laajempaa itsehallintoa, mutta Italiasta eroamista kannattaa vain harva[13].
Kroatia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Istria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Istria ulottuu Kroatian ja Slovenian alueille. Sen rajoja ei ole määritelty tarkasti.[13]
Istrian piirikuntaa asuttaa 208 000 ihmistä, jotka muodostavat 4,9% Kroatian väestöstä.[15] Istrian itsenäisyyttä ajaa Istrian demokraattinen kokous -puolue (IDS)[13].
Puola
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylä-Sleesia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sleesian alue ulottuu Puolan, Saksan ja Tšekin alueille.[13]
Puolalaisen Ylä-Sleesian alueen väestön koko on 3 miljoonaa, ja se muodostaa 7,8% Puolan väestöstä.[13]
Sleesian itsenäisyysliike RAŚ johtajanaan Jerzy Gorzelik saavutti vuoden 2010 vaaleissa 8,5% kannatuksen[13].
Ranska
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alsace
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alsacen itsenäisyyttä ajavia puolueita ovat Unser Land ("Meidän maamme") ja Alsace d'abord ("Alsace ensin").
Baskimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baskimaan alue koostuu seitsemästä alueesta, joista Ranskalle kuuluu kolme: Basse-Navarre, Soule ja Labourdi.
Romania
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Székelymaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Székelymaan 500 000 asukasta muodostavat 2,5% Romanian väestöstä.[13] Osa alueen unkarilaisesta väestöstä kaipaa itsenäisyyttä[13].
Saksa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baijeri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan osavaltioiden kansalaisista baijerilaiset ovat itsenäistymisen kiihkeimpiä kannattajia[16]. Baijerin itsenäisyyttä haluaa 32% alueen asukkaista[16]. 13,1 miljoonaa baijerilaista[17] muodostavat n 16 % Saksan liittovaltion väestöstä.[18]
Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahvenanmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahvenanmaan väkiluku on 30 430 [19], mikä on noin puoli prosenttia koko Suomen väestöstä[20]. Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa Ålands Framtid -puolue[21]. ÅF on onnistunut saamaan enimmillään 9,9% äänistä ja kolme paikkaa maakuntapäivillä vuonna 2011[22]. Vuoden 2019 vaaleissa ÅF sai vain yhden paikan.[22]
Tanska
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bornholm
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bornholmin itsenäistymistä ajaa Bornholmin itsehallintopuolue[23][24]. Vuoden 2013 kunnallisvaaleissa puolue sai 190 ääntä ja oli siten kaukana paikasta kunnanvaltuustossa[23].
Bornholmilla on 39 545 asukasta[25].
Färsaaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Färsaaret kuuluu Tanskalle, mutta nauttii laajaa itsehallintoa[26]. Färsaaret ei kuulu Euroopan unioniin, toisin kuin Tanska[26]. Färsaarten väkiluku on 54 081 [27], mikä on alle prosentti Tanskan väestöstä.[28] Enemmistö Färsaarten kansanedustajista tavoittelee täyttä itsenäisyyttä emämaastaan[13].
Tšekin tasavalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määrin väestö on 3 miljoonaa, mikä on 30% Tšekin väestöstä[29]. Virallisesti Määri lakkautettiin 1949 mutta sillä nähdään edelleen olevan oma identiteettinsä[29]. Pienpuolue Moravané on ajanut alueen itsenäisyyttä vuodesta 2005[29].
Tšekin Sleesia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekin Sleesiassa väkeä on 1 miljoona eli 10% Tšekin väestöstä.[29]
Yhdistynyt kuningaskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skotlanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skotlannin väkliluku on 5,5 miljoonaa[30], mikä on noin 8 % emämaan väestöstä[31]. Skotlannin kansanäänestyksessä syyskuussa 2014 Skotlanti torjui itsenäisyyden äänin 55,3 – 44,7% ja päätti pysyä osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa[32]. Uutta äänestystä puuhataan vuoden 2023 lokakuulle[33]. Lokakuussa 2022 itsenäistymistä kannatti ja vastusti tasan yhtä moni ihminen[34].
Englanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Englantilaiset Englannissa advocate Englannin itsenäisyyttä Yhdistyneestä kuningaskunnasta Tärkein poliittinen puolue, joka kannattaa Englannin itsenäisyyttä, on: Englantilaiset demokraatit[35]
Wales
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Walesin itsenäisyyttä ajaa Plaid Cymru -puolue[36]. Syyskuussa 2022 tehdyssä kyselyssä Walesin itsenäisyyttä kannatti 24 % ja vastusti 52 % vastanneista[37]. Walesin väkiluku on 3,2 miljoonaa[38], mikä on alle 5% emämaan väestöstä[31].
Pohjois-Irlanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisäksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Baskien separatistiryhmä Eta julisti järjestön lopullisesti lakkautetuksi Helsingin Sanomat. 2.5.2018. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ Population on 1 January by age group, sex and NUTS 3 region [DEMO_R_PJANGRP3] ec.europa.eu. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ INEbase / Demography and population /Population figures and Demographic Censuses /Population figures / Latest data INE. Arkistoitu 11.1.2022. Viitattu 29.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Idescat. Annual indicators. Population on 1 January. By sex. www.idescat.cat. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ INEbase / Demography and population /Municipal Register. Population by municipality /Continuous Register Statistics / Latest data INE. Viitattu 14.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): Beyond Catalonia: Separatist movements in Western Europe | DW | 30.09.2017 DW.COM. Viitattu 14.10.2022. (englanti)
- ↑ Aluehallinto: Yhdeksän kymmenestä äänesti "kyllä" Kataloniassa Yle Uutiset. 2.10.2017. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Tommi Hannula HS, Petteri Tuohinen HS: Espanja otti virallisesti virallisesti vallan Kataloniassa –Katalonia julistautui itsenäiseksi perjantaina, aluehallinnon johtajat ja poliisijohto erotettiin Helsingin Sanomat. 27.10.2017. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Espanjan pääministeri: Katalonian nykyhallinto syrjään, uudet vaalit joulukuussa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ a b c Itävalta haluaa Italian saksankieliset kansalaisikseen – ”Etnonationalistinen rautanyrkki”, kuvailee Italian ulkoministeriön edustaja Helsingin Sanomat. 19.12.2017. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Korea Herald: Separatists in Italy’s German-speaking north inspired by scots The Korea Herald. 18.8.2014. Viitattu 29.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Parties and Elections in Europe www.parties-and-elections.eu. Arkistoitu 30.12.2020. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Jon Henley, Finbarr Sheehy, Glenn Swann, Chris Fenn: Beyond Catalonia: pro-independence movements in Europe the Guardian. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Gianni Balduzzi, Gianni Balduzzi: Sondaggi politici Demos, indipendenza regioni: quanti gli italiani favorevoli Termometro Politico. 10.11.2014. Viitattu 29.10.2022. (italia)
- ↑ Jon Henley, Finbarr Sheehy, Glenn Swann, Chris Fenn: Beyond Catalonia: pro-independence movements in Europe the Guardian. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Bundesländervergleich: Jeder dritte Bayer für Unabhängigkeit von Deutschland YouGov: What the world thinks. Viitattu 15.10.2022. (saksa)
- ↑ Bayerisches Landesamt für Statistik - GENESIS-Online www.statistikdaten.bayern.de. 15.10.2022. Viitattu 15.10.2022. (saksa)
- ↑ Bevölkerung nach Nationalität und Geschlecht Statistisches Bundesamt. Viitattu 15.10.2022. (saksa)
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 14.10.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan puolueen johtaja: Suomesta tulossa yhä enemmän yksikielinen: ”Pienillä askelilla ruotsi suljetaan pois” www.iltalehti.fi. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ a b https://www.asub.ax/sites/default/files/attachments/page/va02en_distribution_of_votes_and_seats_by_political_group_in_legislative_assembly_1979-2019.xlsx
- ↑ a b Michael Alsen Lauridsen, Berlingske Nyhedsbureau: Bornholmsk frihedskamp får næring fra Skotland Berlingske.dk. 18.9.2014. Viitattu 15.10.2022. (tanska)
- ↑ Af Frederik Bjerre, ersen • Niels Ebdrup: Skæve og skægge - se valgets originaler ekstrabladet.dk. 15.11.2009. Viitattu 15.10.2022. (tanska)
- ↑ Statistikbanken www.statistikbanken.dk. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ a b The Unity of the Realm english.stm.dk. Viitattu 14.10.2022. (tanska)
- ↑ Population | Statistics Faroe Islands hagstova.fo. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Population figures www.dst.dk. Viitattu 14.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Jon Henley, Finbarr Sheehy, Glenn Swann, Chris Fenn: Beyond Catalonia: pro-independence movements in Europe the Guardian. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ https://www.nrscotland.gov.uk/files//statistics/population-estimates/mid-20/mid-year-pop-est-20-report.pdf
- ↑ a b Population, total - United Kingdom | Data data.worldbank.org. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Skotlantilaiset torjuivat itsenäisyyden Yle Uutiset. 19.9.2014. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Scottish independence: 19 October 2023 proposed as date for referendum BBC News. 28.6.2022. Viitattu 19.10.2022. (englanti)
- ↑ https://drg.global/wp-content/uploads/Believe-in-Scotland-tables-for-publication-171022.pdf
- ↑ Yes England! Where is England’s independence movement? nation.cymru.
- ↑ Welsh nationalist party issues roadmap to independence www.aa.com.tr. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ https://docs.cdn.yougov.com/mop3psn7wz/Results_BarnCymru_VI_September2022_W.pdf
- ↑ https://www.ons.gov.uk/file?uri=/peoplepopulationandcommunity/populationandmigration/populationestimates/datasets/populationestimatesforukenglandandwalesscotlandandnorthernireland/mid2001tomid2020detailedtimeseries/regionalpopestimatesenglandandwales19712020.xlsx