Lucy Burns
.jpg)
Lucy Burns (28. heinäkuuta 1879 New York, New York – 22. joulukuuta 1966 New York, New York) oli yhdysvaltalainen suffragisti. Hän toimi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Burns oli Alice Paulin läheinen ystävä, ja yhdessä he perustivat National Woman's Party -puolueen.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lucy Burns syntyi irlantilaiskatoliseen perheeseen New Yorkissa. Burns oli neljäs perheen kahdeksasta lapsesta. Burns valmistautui Vassar Collegesta vuonna 1902. Burns opiskeli myös Columbia Universityssä ja Yalen yliopistossa ennen kuin hänestä tuli englannin kielen opettaja. Tämän jälkeen Burns työskenteli koulunopettajana Brooklynissa kaksi vuotta. Vuonna 1906 hän muutti Saksaan jatkaakseen kieliopintojaan. [1]
Englannissa kiinnostuneena kamppailusta naisten äänioikeuden saamiseksi hän jätti pian koulun työskennelläkseen kokopäiväisesti valitsemansa asian eteen. Saksassa Burns opiskeli Bonnin ja Berliinin yliopistoissa vuosina 1906–1909. Burns muutti myöhemmin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, missä hän ilmoittautui Oxfordin yliopistoon opiskelemaan englantia. Burnsin isä Edwards tuki häntä ja rahoitti hänen kansainvälistä koulutustaan. [1]
Isossa-Britanniassa hän inspiroitui suffragistien aktivismista. Hän tapasi Emmeline Pankhurstin[1] ja kiinnostui tämän aktivismista niin paljon, että hän keskeytti jatko-opinnot jäädäkseen Pankhurstin luo ja työskennelläkseen naisten oikeuksien puolesta taistelleessa Women's Social and Political Unionissa.[1]
Burns pidätettiin ensimmäisen kerran 29. kesäkuuta 1909, kun hän oli osallistunut mielenosoitukseen. Burns palasi Yhdysvaltoihin vuonna 1912. Siellä hän ystävystyi Alice Paulin kanssa. Kaksikko perusti vuonna 1913 Congressional Union for Woman Suffrage -järjestön, jonka seuraajaksi tuli kolme vuotta myöhemmin National Woman's Party. Burns auttoi järjestämään poliittisia kampanjoita, kirjoitti The Suffragist -lehteen ja vietti aikaa vankilassa. Hän kampanjoi myös Yhdysvaltain presidenttiä Woodrow Wilsonia vastaan.[1]
Yhdysvaltain perustuslain 19. lisäys, joka antoi naisille äänioikeuden, ratifioitiin 26. elokuuta 1920. Burns vetäytyi poliittisesta aktivismista tämän jälkeen.[1] Hän palasi Brooklyniin asumaan kahden sisaren kanssa. Hän kuoli 22. joulukuuta 1966 Brooklynissa New Yorkissa.[1]
Jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lucy Burns Institute, voittoa tavoittelematon koulutusorganisaatio Madisonissa, Wisconsinissa, on nimetty Burnsin mukaan. Lortonin Lucy Burns Museum, museo joka kertoo suffragistiliikkeestä, avattiin yleisölle 25. tammikuuta 2020.
Australialainen näyttelijä Frances O'Connor esitti Burnsia vuoden 2004 HBO-elokuvassa Iron Jawed Angels.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lucy Burns Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
