Lucrezia Borgia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lucrezia Borgia
Ainoa Lucreziasta varmuudella tämän elinaikana maalattu teos. Taiteilijana on pidetty Dosso Dossia.
Ferraran, Modenan ja Reggion herttuatar
Valtakausi 25. tammikuuta 1505 – 24. kesäkuuta 1519
Syntynyt 18. huhtikuuta 1480
Rooma, Kirkkovaltio
Kuollut 24. kesäkuuta 1519 (39 vuotta)
Ferrara, Ferraran herttuakunta
Puoliso Giovanni Sforza
Alfonso Aragonialainen
Alfonso d’Este
Suku Borgia
Isä Aleksanteri VI
Äiti Vannozza dei Cattanei
Nimikirjoitus

Lucrezia Borgia (18. huhtikuuta 1480 Rooma, Kirkkovaltio – 24. kesäkuuta 1519 Ferrara, Ferraran herttuakunta) oli tulevan paavi Aleksanteri VI:n avioton tytär. Hänen veljensä oli pahamaineinen Cesare Borgia. Lucreziasta kerrotaan useita kauhutarinoita, mutta jälkeenpäin on mahdotonta puolueettomasti arvioida, kuinka suuri osuus Lucrezialla oli hänen isänsä ja veljensä nimiin laitetuissa hirmuteoissa. Lucrezia oli kolmesti naimisissa, ja hänen liittonsa auttoivat Borgioita saavuttamaan poliittista ja alueellista valtaa. Viimeisinsä vuosinaan Lucrezia tuki monia taiteilijoita ja rahoitti sairaaloita ja luostareita. Poikansa Rodrigon kuoleman jälkeen hän vetäytyi julkisesta elämästä ja vietti paljon aikaa luostareissa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lucrezia Borgia syntyi Roomassa Kirkkovaltiossa vuonna 1480.[1] Hänen isänsä oli kardinaali Rodrigo de Borgia, josta tuli myöhemmin paavi Aleksanteri VI. Hänen äitinsä oli puolestaan Rodrigon rakastajatar Vannozza dei Cattanei. Kardinaali oli saanut rakastajattarensa kanssa jo ennen Lucreziaa kaksi lasta, Cesaren ja Giovannin. Lucrezian lapsuudesta ei tiedetä paljoakaan. Vuoden 1489 tienoilla hän kuitenkin asui isänsä sukulaisen Adriana de Milanin ja uuden rakastajattaren Giulia Farnesen kanssa.[2]

Kaksi ensimmäistä lyhyttä liittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lucrezia oli vuoden 1491 aikana kihloissa kahden espanjalaisen aatelisen kanssa.[3] Kun Rodrigo Borgiasta tuli seuraavana vuonna paavi Aleksanteri VI, hän alkoi ajaa perheensä etua. Cesaresta tuli arkkipiispa ja pian myös kardinaali ja Giovannista herttua. Lucrezian Aleksanteri puolestaan naitti Milanon herttuakunnan Sforzan hallitsijasukuun kuuluneen Giovanni Sforzan kanssa. Tarkoituksena oli palkita suku paaville osoitetusta tuesta, ja toisaalta sitoa perheitä tiukemmin yhteen.[2]

Lucrezian ja Giovannin liitto ei ollut onnellinen, ja neljän vuoden sisällä Lucrezia alkoi valittaa miehensä käytöksestä. Koska Sforzat olivat myös menettäneet paavin suosion, liittoa alettiin purkaa. Lucrezia ja Giovanni erosivat vuonna 1497.[2]

Aleksanteri pyrki parantamaan suhteitansa Napolin kuningaskuntaan ja naitti Lucrezian seuraavaksi 17-vuotiaalle Bisceglien herttualle Alfonsolle, joka oli Napolin kuninkaan Alfonso II:n avioton lapsi. Lucrezian ja Alfonson häät olivat vuonna 1498, ja seuraavana vuonna syntyi heidän ainoa lapsensa Rodrigo.[2] Borgiat olivat tässä vaiheessa kääntyneet jo Ranskan kuninkaan Ludvig XII:n puoleen ja hylänneet Milanon. Alfonso karkasi Roomaan mutta palasi myöhemmin Lucrezian pyynnöstä takaisin. Alfonso yritettiin heinäkuussa 1500 salamurhata. Hän oli toipumassa iskusta, kun Cesare Borgian palvelija kuristi hänet. Alfonson murha edisti Napolin kuningaskunnan hajoamista.[3]

Lucrezia vetäytyi miehensä kuoleman jälkeen Nepiin, missä vuonna 1501 hänen rinnallaan nähtiin mysteerinen ”roomalainen lapsi”, Giovanni, jota on paavin bullassa väitetty sekä Cesare Borgian että paavi Aleksanterin lapseksi. Aleksanteri oli todennäköinen isä. Lucrezian suhde lapseen on herättänyt paljon huhuja insestistä.[3]

Kolmas avioliitto ja aika Ferrarassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lucrezian kolmas mies oli tuleva Ferraran herttua Alfonso d’Este, joka oli jäänyt leskeksi. Borgioille Ferraran maat oli sopivasti heidän nykyisen valtapaikkansa ja haluamansa maan välissä. Alfonson isä, Ferraran herttua Ercole I d’Este oli haluton naittamaan vanhimman poikansa Lucrezialle, jonka aiemmat liitot olivat päättyneet skandaaliin ja kuolemaan. Esten suku oli myös Borgioita vanhempi. Paavi Aleksanteri uhkasi kuitenkin Ferraraa maidensa menettämisellä. Lucrezia ja Alfonso menivät naimisiin joulukuussa 1501.[2]

Aleksanteri kuoli yllättäen malariaan elokuussa 1503.[2] Lucrezia vetäytyi tämän jälkeen poliittisista tehtävistä ja jatkoi hovielämää Ferrarassa.[3] Lucrezia oli ainakin 11 kertaa raskaana Alfonsolle, mutta elävänä syntyneistä yhdeksästä lapsista vain Ercole ja Ippolito elivät aikuisiksi.[2]

Lucrezia oli Ferrarassa yhteydessä useisiin taiteilijoihin ja kirjailijoihin, kuten runoilija Ludovico Ariostoon. Lisäksi hän tuki muun muassa runoilija Pietro Bemboa. Lucrezia keräsi myös suuren omaisuuden ja käytti sitä muun muassa sairaaloiden ja luostareiden rakentamiseen. Hän sijoitti varojensa hyvin ja kuivasi muun muassa suoalueen maatalouskäyttöön.[2]

Lucrezia vetäytyi julkisuudesta kuultuaan vuonna 1512 poikansa Rodrigon kuolemasta. Hänestä tuli hyvin uskonnollinen ja vietti paljon aikaa luostareissa. Hän jopa alkoi käyttää katumusnauhaa. Ferrarassa käyneet kommentoivat Lucrezian olleen melankolinen ja ikääntyneen nopeasti. Lucrezia synnytti 14. kesäkuuta 1519 kuolleen lapsen. Hän sai itse kuumeen ja kuoli 10 päivää myöhemmin Ferrarassa Ferraran herttuakunnassa.[1]

Perintö ja kulttuuriviitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bartolomeo Veneton maalaus, jonka usein arvellaan esittävän Lucrezia Borgiaa.[4]

Lucrezian maine oli varsin skandaalimainen, minkä vuoksi hänestä on tullut suosittu hahmo useissa fiktiivisissä tarinoissa, oopperasta elokuviin.[2] Hänen ei kuitenkaan uskota olleen osallinen veljensä ja isänsä tekemiin rikoksiin.[3] Lucrezian elämää on käsitelty muun muassa Victor Hugon näytelmässä Lucrezia Borgia, Abel Gancen elokuvassa Lucrèce Borgia ja televisiosarjassa Borgiat, maan ja taivaan valtiaat.[2] Gaetano Donizetti on säveltänyt oopperan Lucrezia Borgia.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Lucrezia Borgia Britannica. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j Lewis, Jone Johnson: Biography of Lucrezia Borgia, Daughter of Pope Alexander VI ThoughtCo. 11.2.2020. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Lucrezia Borgia Encyclopædia Britannica. 20.6.2020. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Portrait of a Woman WGA. Viitattu 8.7.2015.
  5. ↑ Lucrezia Borgia - Synopsis. An Opera by Gaetano Donizetti Music With Ease. Viitattu 8.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lucrezia_Borgia&oldid=22711410”