Lozzi
| Lozzi | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Seminaarinmäki, Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′08″N 25°43′51″E / 62.235527°N 25.730804°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Valmistumisvuosi | |
| Omistaja | Suomen Yliopistokiinteistöt |
| Käyttäjä | Jyväskylän yliopisto |
 Lozzi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lozzi on arkkitehti Alvar Aallon opiskelijoiden ruokalaksi suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Samaan rakennusketjuun Lyhdyn ja Philologican kanssa kuuluva Lozzi on osa Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kampusaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1954.[1] Rakennus on suojeltu valtioneuvoston 15.10.1992 tekemällä päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskelijaruokala Lozzi peri nimensä vuonna 1937 toimintansa naisseminaarin vanhassa ruokalarakennuksessa aloittaneelta ylioppilaskunnan kahvila-ravintolalta. Ravintola oli nimetty kasvatustieteilijä Johann Heinrich Pestalozzin mukaan. Ravintolan lisäksi ylioppilaskunta sai rakennuksesta kerho- ja toimistotiloja. Rakennus toimi käytännössä ylioppilastalona vuoteen 1964 asti, jolloin Alvar Aallon suunnittelema Ylioppilastalo Ilokivi valmistui ruokalarakennuksen viereen. Lozzin toiminta siirtyi ylioppilaskunnalta yliopistolle vuonna 1975, minkä jälkeen rakennus peruskorjattiin ensimmäisen kerran vuosina 1979–1980. Vuodesta 1997 lähtien ruokalan toiminnasta on vastannut Sonaatti Oy.[2] Toisen kerran rakennus peruskorjattiin vuosina 2014–2015 osin entistäen.
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravintolarakennus Lozzi edustaa Alvar Aallon punatiilikauden arkkitehtuuria. Hallitsevia rakennusmateriaaleja ovat punatiili, puu ja valkoiset betoni- ja rappauspinnat. Tilojen käyttötarkoitusta ja hierarkiaa on korostettu valaistuksella. Alakerran hämäristä eteistiloista noustaan portaikon kautta ruokasaliin, johon tulee luonnon valoa suurten yläikkunoiden ja terassille avautuvan ikkunaseinän kautta. Pulpettikattoisen salin honkapuiset kattorakenteet on jätetty näkyviin. Aallon toimistossa suunniteltiin yhteustyössä Artekin kanssa myös ruokasalin valaistus ja kalustus, joka on säilynyt lähes alkuperäisen kaltaisena. Samassa kerroksessa sijaitsevat alkujaan ylioppilaskunnan käytössä olleet kaksi kerhuonetta sekä niiden välissä oleva takallinen aula. Ruokalan keittiö on pohjakerroksessa.
Rakennuksen käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylioppilaskunnan asuntolassa Internaatissa (Philologica) asuvat opiskelijat kokoontuivat Lozzille aterioimaan ja kuuntelemaan suosittua Lauantain toivotut -radiohjelmaa. Lozzilla järjestettiin erilaisia juhlatilaisuuksia kuten pikkujouluja, vappujuhlia, osakuntien tapahtumia ja tanssijaisia. Erityisen näyttäviä olivat ylioppilaiden vuosijuhlat.[3]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Lozzi ja Lyhty noin vuonna 1955. -
Lozzin ruokasali noin vuonna 1956.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kampusopas : arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla, s. 36. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2016. ISBN 978-951-39-6526-6
- ↑ Lamberg, Marko: Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 2004.
- ↑ Putkonen, Päivi: Kuviokelluntaa ja Lauantain toivottuja. Elämää Aallon kampuksella. Jyväskylän yliopisto, 1994.