Lowitzin kaari
Lowitzin kaari on harvinainen halo. Sen voi nähdä Suomessa keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa.
Lowitzin kaaren selittää jääkide, joka pyörii tai heilahtelee vastakkaisten prismapintasärmien välisen akselin suhteen. Kiteet voivat olla joko laatta-Lowitz-asennossa, jolloin kiteiden päätypinnat ovat keskimäärin vaakatasossa, tai Parry-Lowitz-asennossa, jossa kaksi prismapintaa ovat keskimäärin vaakatasossa.[1][2]
Lowizin kaarella on kolme osamuotoa, ylempi, alempi ja rengasmainen, jotka ovat 22 asteen renkaan lähellä. Kaaret sivuavat Parryn kaaria, jotka esiintyvät lähes aina Parry-Lowitz-asentoisten jääkiteiden aikaansaamien Lowitzin kaarten kanssa. Ylempi osamuoto sivuaa yläkoveraa, alempi alakoveraa ja rengasmainen ylä- ja alakuperaa Parryn kaarta.[1]
Halo on nimetty 18. kesäkuuta 1790 Pietarissa siitä tarkan piirroshavainnon tehneen venäläisen Tobias Lowitzin mukaan. Tämän havainnon jälkeen halon olemassaolostakin on kiistelty, mutta 1990-luvulla tehtyjen havaintojen myötä halo on tullut paremmin dokumentoiduksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Riikonen, Marko: Halot – Jääkidepilvien valoilmiöt, s. 67–70. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-5329-89-6
- ↑ Les Cowley: Lowitz Arcs Atmospheric Optics. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Pekkola, Marko & Sillanpää, Mika & Ruoskanen, Jukka: ”Väliryhmän halot”, Valkean taivaan vieraat, s. 18–20. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)