Loviisan työväentalo
| Loviisan työväentalo | |
|---|---|
 Loviisan työväentalo |
|
| Osoite |
Pernajankatu 4, 07900 Loviisa |
| Sijainti | Loviisa |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Rakennuttaja | Loviisan työväenyhdistys |
| Omistaja | Loviisan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Huoneistoala | 185 m² |
 |
|
Loviisan työväentalo on Loviisan kaupungissa keskeisellä paikalla sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loviisan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Jäseniä oli 150, joista miehiä oli 109 ja naisia 41. Työväentalo valmistui vuonna 1910. Kansalaissodan aikana talo oli suojeluskunnan hallussa. Talossa oli myös punaisten vankila. Työväentalo saatiin takaisin toukokuussa 1919. Talon irtaimistoa oli rikottu ja hävitetty, ja sisustus oli huonossa kunnossa.[1]
Työväenyhdistyksen toiminta alkoi hiipua taas 1950-luvun lopulla, ja työväenyhdistys myi työväentalon yksityishenkilölle vuonna 1965. Työväentaloa tarjottiin vuonna 1985 takaisin Loviisan sosialidemokraattiselle kunnallisjärjestölle, joka ostikin huonoon kuntoon menneen työväentalon takaisin itselleen.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo kunnostettiin perinpohjaisesti sekä sisältä että ulkoa vuonna 1952. Talon perinpohjainen ja määrätietoinen kunnostus alkoi, kun talo oli saatu ostettua takaisin vuonna 1985. Talo kunnostettiin kokonaisuudessaan vuosina 1986–1990, ja sen varustus saatettiin nykyaikaiselle tasolle. Kunnostukseen saatiin 390 000 markkaa valtionavustusta. Myös Loviisan kaupunki on antanut taloudellista avustusta talon kunnostukseen ja toiminnan kustannuksiin.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta työväentalolla alkoi niin vilkkaasti, että käyttövuoroja piti jakaa arpomalla. 1930-luvulla näyttämötoiminta kiinnosti monia ja yhdistyksellä oli myös aktiivinen nuorisokerho. 1950-luvulla työväentalolla järjestetyt iltamat ja juhlat olivat niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Työväentalo oli vuosina 1965–1985 varastona, kutomona ja tyhjillään. Nykyisin talo on edelleen eri yhdistysten ja toimijoiden aktiivisessa käytössä, ja sitä vuokrataan myös juhla- ja kokouskäyttöön.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4