Loviisan Valkon työväentalo
| Loviisan Valkon työväentalo | |
|---|---|
 Valkon työväenyhdistyksen talo |
|
| Sijainti | Valko, Loviisa |
| Valmistumisvuosi | 1904 |
| Tuhoutui | 1966 |
| Suunnittelija | F. A. Smedslund |
| Rakennuttaja | Valkon Työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Loviisan Valkon työväentalo oli Loviisan kaupungissa Valkon kylässä keskeisellä paikalla sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valko oli 1900-luvun alussa suomenkielinen yhdyskunta ruotsinkielisessä Pernajan pitäjässä. Kylän elämä liittyi tuolloin pääasiassa vientisahatavaran laivaustoimintaan. Valkon työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903. Työväentalon rakentamisesta päätettiin saman tien. Työväentaloa varten vuokrattiin Kotikallio-niminen tontti, joka saatiin ostaa omaksi 1920-luvun alussa. Valkon työväenyhdistyksen toiminta suuntautui koko yhteisön hyväksi. Työväenyhdistys hoiti postin jakelua 1900-luvun alussa. Posti haettiin junalta työväentalon lukusaliin, josta se oli kylän asukkaiden noudettavissa. Kesällä 1905 työväenyhdistys perusti Valkoon suomenkielisen kansakoulun, joka toimi työväentalon lukusalissa. Vasta myöhemmin Pernajan kunta ja valtio alkoivat tukea kansakoulua.[1]
Työväentalo valmistui vuonna 1904. Se oli ensimmäinen varta vasten työväentaloksi rakennettu talo Uudellamaalla. Talo osoittautui heti liian pieneksi, ja sille valmistui lisäosa vuonna 1906. Huvitoiminnalla ei enää 1960-luvulla pystytty kattamaan vanhentuneen talon käyttö- ja korjauskustannuksia. Loviisan kaupunki osti talon vuonna 1966. Tarkoituksena oli tehdä talosta kaupungin nuorisotilat. Pikkupoikien talon alle tekemästä nuotiosta syttyi tulipalo, joka tuhosi talon kokonaan syyskuussa 1966.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalon suunnitteli rakennusmestari F. A. Smedslund. Talo rakennettiin kahdessa osassa. Se oli puhdastyylinen, laudoilla vuorattu hirsirakennus, jossa oli koristeellinen torni, veranta ja koristelistoitus. Talon ensimmäisessä osassa oli juhlasali, näyttämö, lukusali, ravintola ja vahtimestarin asunto. Työväentalon lisäosa valmistui vuonna 1906. Siinä oli juhlasalin laajennusosa, varasto, toinen lukusali sekä veranta ja kaunis torni.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo oli alusta alkaen monipuolisen toiminnan keskus. Siellä oli kirjasto ja lukusali. Torvisoittokunta perustettiin vuonna 1906. Talolla toimi myös näytelmäseura ja laulukuoro. 1920-luvulla talossa toimi elokuvateatteri, jonka toiminta jouduttiin lopettamaan turvallisuussyistä 1920-luvun lopulla. Elokuvatoiminta alkoi uudestaan 1960-luvulla, mutta se ei ollut enää taloudellisesti kannattavaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4