Varsinaissuomalaiset
| Varsinaissuomalaiset | |
|---|---|
 Varsinais-Suomen vaakuna |
|
| Asuinalueet |
Varsinais-Suomi |
| Kielet | Lounaismurteet |
Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita. Maakunnan asutus on ollut runsasta ja katkeamatonta kivikaudelta lähtien. Varsinais-Suomessa puhutut suomen kielen murteet kuuluvat laajempaan lounaismurteiden ryhmään, johon lukeutuvat myös länsi-Satakunnassa puhutut murteet. Varsinais-Suomessa on ollut myös ruotsinkielistä asutusta keskiajalta lähtien.
Varsinaissuomalaisuuteen ovat vuosisatojen ajan vaikuttaneet Suomen oloihin nähden tiheä asutus ja varhainen kaupungistuminen sekä meren ja saariston läheisyys. Ulkoiset yhteydet ovat vuosisatojen kuluessa johtaneet siihen, että Varsinais-Suomessa puhutuissa murteissa on viron kielen kanssa useampia yhteisiä piirteitä kuin muissa suomen murteissa. Varhain muodostuneet yhteydet Ruotsin suuntaan jättivät lounaismurteisiin myös ruotsalaisperäisiä lainasanoja, ja Varsinais-Suomen paikannimistöön tuli sitä kautta myös germaanisia aineksia.
Vertailtaessa geneettisiä eroja Suomen sisällä ja Suomen eri alueiden ja Viron välillä on havaittu, että lounaissuomalaiset ovat geneettisesti yhtä läheisiä virolaisten kuin kainuulaisten kanssa. Tilanne kuvaa aikaa ennen kuin laajamittaiset Suomen sisäiset muuttoliikkeet ja kaupungistuminen alkoivat eli 1900-luvun alusta noin 1950-luvulle saakka. Tuolloin kolmannes varsinaissuomalaisista miehistä kuului isälinjaltaan N-haploryhmään.[1]
Varsinaissuomalaisiin liittyviä stereotypioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinaissuomalaisuuteen kaavamaisesti yhdistettyjä piirteitä ovat jurous, uteliaisuus, vähäpuheisuus ja voimakas paikallispatriotismi. Toisinaan varsinaissuomalaisten voidaan katsoa olevan myös pikkutarkkoja, siistejä ja kitsaita.[2]
Kaarlo Hännisen Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten vuodelta 1929 sanoo varsinaissuomalaisista seuraavaa:[3]
»Varsinaissuomalaiset ovat hämäläistä heimoa, joihin on sekaantunut ruotsalaista väestöä. Varsinaissuomalainen on pidempi kuin varsinainen hämäläinen. Hän on vilkas ja puhuu hyvin lyhytsanaista murretta.»
Laitilan murteella kirjoittava runoilija Heli Laaksonen on 2000-luvulla tuonut varsinaissuomalaisuudelle uutta julkisuutta. Varsinaisesti Laaksosen teoksissaan käyttämä murre ei kuitenkaan ole puhdasta Laitilan murretta, vaan Kalannin seudun murretta.
Kuuluisia varsinaissuomalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ville Itälä, europarlamentaarikko
- Ilkka Kanerva, ulkoministeri
- Mauno Koivisto, presidentti
- Mikko Koivu, jääkiekkoilija
- Saku Koivu, jääkiekkoilija
- Heli Laaksonen, murrerunoilija
- Karita Mattila, oopperalaulaja
- Sauli Niinistö, presidentti
- Rafael Paasio, SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja
- Matti Salminen, oopperalaulaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomalaisten geeniperimästä tehtiin mullistava tutkimus: ”Asettaa perinteisen itä–länsi-jaottelun uuteen valoon” www.iltalehti.fi. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Heimoerot: varsinaissuomalaiset YLE. 23.10.2015. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ http://www.sci.fi/~alphabet/heimot.html (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||