Louis de Buade
| Louis de Buade | |
|---|---|
 Louis de Buaden rintakuva Ottawa |
|
| Uuden Ranskan kuvernööri | |
|
1672–1682 ja 1689–1698
|
|
| Edeltäjä | Daniel de Rémy de Courcelles, Jacques-René de Brisay |
| Seuraaja | Joseph-Antoine Le Febvre de La Barre, Louis-Hector de Callière |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. toukokuuta 1622 Saint-Germain-en-Laye, Ranskan kuningaskunta |
| Kuollut | 28. marraskuuta 1698 Québec, Uusi Ranska |
| Arvonimi | Frontenacin kreivi Palluaun kreivi |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Louis de Buade, Frontenacin ja Palluaun kreivi (12. toukokuuta 1622 – 28. marraskuuta 1698), oli Uuden Ranskan kuvernööri vuosina 1672–1682, ja uudestaan vuosina 1689–1698.
Louis de Buade edusti koko Uuden Ranskan palvelusvuosinaan, lähes 20 vuoden ajan, Ranskan kuningas Ludvig XIV:n hallintoa. Hän torjui voitokkaasti englantilaisen hyökkäyksen Québeciin vuonna 1690. Lisäksi hän osallistui Uuden Ranskan alueen laajentumiseen, ja taisteluista englantilaisten lisäksi irokeesien hyökkäyksiä vastaan.[1]
Elämä Ranskassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Louis de Buade syntyi 12. toukokuuta 1622 Saint-Germain-en-Layen linnassa. Hänen isänsä Henry de Buade kuoli muutama viikko myöhemmin 29. kesäkuuta 1622 Saint-Antonin piirityksessä, joka oli osa Ranskan uskonsotia. Koulunsa hän kävi jesuiittakoulussa, ja liittyi sen jälkeen armeijaan 17-vuotiaana. Armeijassa hän osallistui useisiin taisteluihin kolmikymmenvuotisessa sodassa. Orbetellon taitelussa vuonna 1646 hän loukkasi oikean käsivartensa, josta hän ei koskaan parantunut. 28. lokakuuta 1648 Louis de Buade meni salaa naimisiin Anne de la Grange-Trianonin (1632–1707) kanssa, joka oli valtavan omaisuuden perillinen. 7. toukokuuta 1651 he saivat pojan. François-Louis de Buade oli heidän ainoa lapsensa. Hän liittyi myös armeijaan, ja kuoli ilman jälkeläisiä Saksassa vuonna 1672 tai 1673.[2]
Uusi Ranska
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]7. huhtikuuta 1672 Louis de Buade sai kuninkaalta Uuden Ranskan kenraalikuvernöörin viran. Hänen ensimmäisen kautensa suurin saavutus oli Mississippijoen löytäminen, jonka jälkeen hän rakennutti suuren linnakkeen Ontario-järven rannalle, ja jolle annettiin nimi Fort Frontenac. Hän kuitenkin riitautui paikallisten viranomaisten kanssa vuonna 1682, ja hänet palautettiin Ranskaan. Seitsemän vuoden jälkeen vuonna 1689 hän palasi Uuteen Ranskaan. Englantilaiset olivat tuona aikana käyneet sotaisimmiksi. Englantilaiset olivat ottaneet Fort Frontenacin itselleen, ja Louis de Buade otti sen takaisin ranskalaisille. Lisäksi hän teetti linnoitustöitä Québecissä ja Montrealissa. Vuonna 1690 englantilaisjoukot hyökkäsivät Québeciin vuonna 1690, mutta ranskalaiset onnistuivat torjumaan sen. Tämän jälkeen englantilaiset eivät enää hyökänneet Ranskan siirtomaata kohtaan, mutta he aseistivat irokeesejä hyökkäämään ranskalaisten kimppuun. Louis de Buade rakennutti linnoituksia Mississippin alueelle ja sitä ympäröivälle preerialle. Vuonna 1697 Ranskan ja Englannin välillä allekirjoitettiin rauha (Ryswickin sopimus). Syksyllä 1698 Louis de Buade sairastui vakavasti, ja hänen terveytensä heikkeni nopeasti. Hän kuoli 28. marraskuun 1698. Hänet on haudattu Québecin Notre-Dame katedraaliin.[3]
-
Anne de la Grange-Trianon
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Histoire & Patrimoine Maire de Palluau-sur-Indre. Viitattu 9.5.2021. (ranskaksi)
- ↑ Biographie de Louis de Frontenac jusqu’en 1672 Association Frontenac-Amériques. Viitattu 9.5.2021. (ranskaksi)
- ↑ Frontenac en Nouvelle-France de 1672 à 1698 Association Frontenac-Amériques. Viitattu 9.5.2021. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis de Buade Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
