Louis Sullivan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louis Sullivan
Louis Sullivan
Louis Sullivan
Henkilötiedot
Syntynyt3. syyskuuta 1856
Boston, Yhdysvallat
Kuollut14. huhtikuuta 1924 (67 vuotta)
Chicago, Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti arkkitehti
Arkkitehti
Koulutus Boston English High School (käännä suomeksi), Massachusetts Institute of Technology ja École des Beaux-Arts
Taidesuuntaus Chicagon koulu
Merkittävät työt Holy Trinity Cathedral (käännä suomeksi)

Louis Henry Sullivan (3. syyskuuta 1856 Boston – 14. huhtikuuta 1924 Chicago) oli yhdysvaltalainen arkkitehti. Sullivania pidetään yhtenä amerikkalaisen modernin arkkitehtuurin edelläkävijöistä. Hän vaikutti myös vahvasti varhaisten pilvenpiirtäjien estetiikkaan. Sullivan suunnitteli yhdessä Dankmar Adlerin kanssa yli sata rakennusta, joista tunnetuimpia ovat 1880–1890 -luvuilla valmistuneet Chicagon Auditorium Building, Buffalon Guaranty Building eli nykyinen Prudential Building sekä St. Louisin Wainwright Building.[1] Sullivan tunnetaan myös teesistään "form follows function" eli "muoto seuraa tarkoitusta".[2][3]

Sullivan oli Chicagon koulukunnan huomattavin edustaja.[3] 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa Sullivan oli preeriatyylin uranuurtajia, ja hänen oppilaastaan Frank Lloyd Wrightista tuli tyylin tunnetuin edustaja.[4]

Sullivania pidetään funktionalismin ja orgaanisen arkkitehtuurin pioneerina. Hänellä ja hänen arkkitehtitoimistollaan oli erityisen huomattava merkitys Yhdysvaltain pilvenpiirtäjien rakenteiden ja tyylin kehityksessä 1920- ja 1930-luvuilla.

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sullivanin vanhemmat olivat maahanmuuttajia Euroopasta, jotka olivat saapuneet Yhdysvaltoihin muutama vuosi ennen kuin menivät naimisiin 1852. Sullivanilla oli vanhempi veli Albert Walter. Sullivan kävi koulua Bostonin alueella, ja kun hänen vanhempansa muuttivat Chicagoon 1869, jatkoi Sullivan koulunkäyntiä Bostonissa asuen sekä isovanhempiensa että naapurien luona.[1]

Syyskuussa 1872 Sullivan pääsi opiskelemaan Massachusetts Institute of Technologyyn, jonne oli vuonna 1865 perustettu Yhdysvaltain ensimmäinen arkkitehtuurin tiedekunta. Sullivan ei kuitenkaan viihtynyt siellä ja jätti opinnot kesken vuoden lopussa. Hän aikoi joko jatkaa opintoja Pariisin École des Beaux-Artsissa tai pyrkiä harjoittelijaksi johonkin arkkitehtitoimistoon. Sullivan saikin harjoittelijan paikan Furness and Hewitt -toimistosta Philadelpihiassa, jossa hän työskenteli usean kuukauden ajan, kunnes työt loppuivat vuoden 1873 talouslaman vuoksi. Sen jälkeen Sullivan muutti Chicagoon, jossa hänet palkattiin William Le Baron Jenneyn arkkitehtitoimistoon.[1]

Vuonna 1874 Sullivan matkusti laivalla Eurooppaan pyrkiäkseen École des Beaux-Artsiin. Hän teki ankarasti töitä läpäistäkseen vaativan sisäänpääsykokeen. Sullivan pääsi opiskelemaan École des Beaux-Artsiin, mutta opiskelijana hän osoittautui levottomaksi ja ailahtelevaksi. Hän vietti Pariisissa vain vuoden. Tuona aikana hän työskenteli myös arkkitehti Émile Vaudremerin toimistossa sekä teki lyhyen matkan Firenzeen ja Roomaan.[1]

Yhteistyö Adlerin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sullivan palasi Chicagoon kesäkuussa 1875 ja työskenteli sen jälkeen teknisenä piirtäjänä useissa yrityksissä. Yksi yrityksistä oli Johnston and Edelmann, ja sen osakas John Edelmann esitteli Sullivanin Dankmar Adlerille, joka oli arkkitehti ja insinööri. Vuonna 1879 Sullivan alkoi työskennellä Adlerin toimistossa, ja 1881 hänestä tuli Adler and Sullivan, Architects -yrityksen osakas.[1]

Miehet täydensivät toisiaan. Sullivan oli nerokas visionääri, Adler puolestaan taitava liikemies, joka osasi käsitellä asiakkaita. Adlerilla oli lisäksi laaja tietämys teknisistä asioista, erityisesti akustiikasta.[1]

Adler oli aiemmin työskennellyt yhdessä Edward Burlingin kanssa, mutta heidän tiensä erosivat vuonna 1879. Adler suunnitteli yksin vuonna 1879 valmistuneen Chicagon Central Music Hallin, joka toimi sittemmin Sullivanin ja Adlerin toimiston suunnittelemien teatterien esikuvana. Adler toimi toimistossa akustiikan asiantuntijana sekä arkkitehtuuriin liittyvien teknisten ja lakiasioiden asiantuntijana.[1]

Suurin osa Adlerin ja Sullivanin tilauksista oli liikerakennuksia. Chicagon liike-elämä kehittyi 1880-luvulla voimakkaasti, ja Adler and Sullivan, Architects sai runsaasti toimeksiantoja.[1] Käännekohta oli valtavan Auditorium Building -rakennuskompleksin tilaus vuonna 1889. Kunnianhimoiseen projektiin kuului hotelli ja 17-kerroksinen toimistorakennus, jotka oli sijoitettu U-muotoon loisteliaasti koristellun 3 982 -paikkaisen oopperasalin ympärille. Sullivan vastasi arkkitehtonisesta suunnittelusta, Adler puolestaan rakennesuunnittelusta sekä salin akustiikasta. Adler and Sullivan, Architects muutti Auditorium Buildingin valmistuttua sen toimistosiipeen.[1][5]Sullivan suunnitteli tämän jälkeen St. Louisiin 10-kerroksisen Wainwright Buildingin, jossa käytettiin teräsrunkoa, joka oli verhottu tiilillä. Rakennuksessa on kaksi kerrosta korkea alaosa, jonka yläpuolella seuraavat kerrokset on sisäänvedetty. Adlerin ja Sullivanin Buffaloon suunnittelema 16-kerroksinen Guaranty Building (nykyisin Prudential Building) -rakennus on samankaltainen, mutta sen pinta on päällystetty punatiilen sijaan koristeellisella terrakottalla.[1]

Vuonna 1892 Sullivan sai valmiiksi pääteoksensa, Wainwrightin hautamuistomerkin (Wainwright Tomb) Bellefontainen hautausmaalle St. Louisissa. Se on omistettu Charlotte Dickson Wainwrightin muistolle. Rakennus on listattu Yhdysvaltain National Register of Historic Places -luetteloon.[5]

Chicagon vuoden 1893 maailmannäyttelyyn Adler ja Sullivan saivat pettymyksekseen suunnitella vain Transportation Buildingin. Maailmannäyttelyyn kokonaisarkkitehtuurista vastasivat Daniel Burnham ja Charles B. Atwood, jotka loivat alueelle valkean uusklassisen kulissikaupungin.[1]

Sullivanin ja Adlerin kumppanuus päättyi vuonna 1895. Pääsyynä oli vuoden 1893 talouslama, joka aiheutti tilausten nopean tyrehtymisen ja ajoi arkkitehtitoimiston talousvaikeuksiin. Sullivan sortui myös juomaan.[5] Adler päätti vastahakoisesti vetäytyä arkkitehtuurista saatuaan houkuttelevan työtarjouksen Crane Elevator Companylta. Suuttunut Sullivan syytti Adleria epälojaalisuudesta. Adlerin uusi työ osoittautui kuitenkin pettymykseksi, ja hän päätti puolen vuoden päästä palata arkkitehtuurin pariin. Adler ehdotti Sullivanille yhtiön perustamista uudelleen, mutta Sullivan kieltäytyi yhteistyöstä.[1]

Sullivan perusti vuonna 1895 oman arkkitehtitoimiston, mutta menestys ei ollut enää samanlaista kuin Adler and Sullivan, Architects -yhtiöllä. Uusi tilauksia tuli harvakseltaan, eikä joustamaton ja ylimielinen Sullivan osannut käsitellä asiakkaita. Harvojen tilaajien joukossa oli Schlesinger & Mayer -tavaratalo. Sullivanin myöhemmistä töistä voi myös mainita National Farmers' Bankin rakennuksen, joka valmistui vuonna 1908 Minnesotan Owatonnaan.[1]

Vaikutus ja jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sullivanin arkkitehtuuri vaikutti voimakkaasti Frank Lloyd Wrightiin, joka toimi Adlerin ja Sullivanin avustajana vuosina 1887-1893. Myöhempinä vuosinaan Sullivan ei saanut enää paljon toimeksiantoja. Vuonna 1924 hän julkaisi kaksi kirjaa: Autobiography ja A System of Architectural Ornament. Sullivan uskoi, että arkkitehtuurin ei pitäisi vain palvella ja ilmaista yhteiskuntaa vaan myös valaista ihmisten sydämiä.[2]

Vuonna 1946 American Institute of Architects (AIA) myönsi Sullivanille post mortem kultamitalin.[2]

Sullivanin suunnittelemia kohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Auditorium Building, Chicago, 1889
    Auditorium Building, Chicago, 1889
  • Wainwright Building, Saint Louis, 1891
    Wainwright Building, Saint Louis, 1891
  • Wainwright Tomb, Saint Louis , 1892
    Wainwright Tomb, Saint Louis , 1892
  • Sullivan Center, Chicago, 1899
    Sullivan Center, Chicago, 1899
  • National Farmers' Bank, Owatonna, 1908
    National Farmers' Bank, Owatonna, 1908

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Koeper, H.F.: Louis-Sullivan Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Gunnarsjaa, Arne; Rygh, Per; Arkitekturleksikon (2007) i Store norske leksikon: Louis Sullivan snl.no. Viitattu 8.8.2024. (norjaksi)
  3. ↑ a b Jokinen ja Honkala 2000, s. 233
  4. ↑ Prairie Style (Arkistoitu – Internet Archive) Westcott House
  5. ↑ a b c Louis Sullivan Famous Architects. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Louis_Sullivan&oldid=22570095”