Louis Diémer
Louis Diémer (14. helmikuuta 1843 Pariisi – 21. joulukuuta 1919 Pariisi)[1] oli ranskalainen pianisti ja säveltäjä. Diémer sai Pariisin konservatorion ensimmäisen palkinnon 1856. Hän opetti myöhemmin, vuodesta 1887, itse samassa oppilaitoksessa. Muuten hän saattoi urallaan keskittyä konsertointiin, koska hänen vaimonsa oli varakas. Diémerin oppilaita olivat muiden muassa Édouard Risler, Alfred Cortot, Marcel Dupré ja Robert Casadesus. Hän kantaesitti monta ranskalaista pianoteosta, kuten César Franckin Variations symphoniquesin. Diémerin soitosta on säilynyt muutama äänitys vuosilta 1904–1906.[2]
Diémer tunnettiin "asteikon ja trillin kuninkaana". Hänen teknisesti vaivatonta, hienostunutta ja huolellisesti viimeisteltyä soittoaan ihailtiin, mutta toisaalta Mark Hambourgin mielestä Diémerin sointi oli kova ja tämä oli soittajana kuiva.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harold C. Schonberg: The Great Pianists, s. 508. Simon & Schuster, 1987. ISBN 0-671-63837-8 (englanniksi)
- ↑ a b Harold C. Schonberg: The Great Pianists, s. 287. Simon & Schuster, 1987. ISBN 0-671-63837-8 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Louis Diémer International Music Score Library Project (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
