Lorenzo Hammarsköld
Lorenzo (Lars) Hammarskjöld (1785–1827) oli ruotsalainen kirjallisuus- ja taidehistorioitsija ja kriitikko.
Hammarskjöld oli fosforistisen suunnan merkittävimpiä edustajia. Hän taisteli sen puolesta aikakauskirjoissaan Läsning i hvarjehanda (1810) ja Lyceum (1810–1811) ja avusti julkaisuja Polyfem, Phosphoros, Poetisk kalender, Svensk Literatur-Tidning sekä toteutti romantiikan aatteita omissa kirjallisissa tuotteissaan, kuten Kärleksqväden (1811), Prins Gustaf, tragedi (1812), Poetiska studier (1813). Hän hyökkäsi akateemista kirjallisuusmakua vastaan ja kirjoitti Per Atterbomin ja muiden kanssa kanssa muun muassa pilarunoelman Markalls sömnlösa nätter, joka lähinnä oli tähdätty Per Adam Wallmarkia vastaan. Merkittävimpänä hänen tuotannostaan pidetään teosta Svenska vitterheten (1818–1819), joka yksipuolisenakin on ansiokas. Viimeisinä vuosinaan hän syventyi filosofisiin tutkimuksiin ja julkaisi muun muassa neliosaisen teoksen Grunddragen af filosofins historia (1825–1827).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hammarsköld, Lorenzo Tietosanakirja, osa 8, palsta 67–68. tietosanakirja-osakeyhtiö 1911
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lorenzo Hammarsköld Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
