Lords Appellant

Lords Appellant oli 1300-luvulla Englannissa toiminut, aatelisista koostunut ryhmä, joka halusi vaikuttaa kuninkaan hallintotapaan ja jatkaa sotaa Ranskaa vastaan. Jäseniä olivat ainakin Gloucesterin herttua Thomas Woodstock (kuningas Edvard III:n nuorin poika ja kuningas Richardin setä), Arundelin jaarli Richard FitzAlan, ja Warwickin jaarli Thomas De Beauchamp ja se sekoitti joukkoon Nottinghamin jaarlin Thomas De Mowbrayn ja hänen mukanaan Henry Bolingbrooken.

Synty

Rikhard II

Kun Englannin kuningas Rikhard II alkoi keskittää enemmän valtaa itselleen ja suosia sisäpiiriä hallituksessa, hän sai samalla vihamiehiä syrjimistään aatelisista, joihin lukeutui monia vaikutusvaltaisia miehiä, kuten Edvard III:n poika. Heistä tuli ryhmä, joka kutsui itseään nimellä Lords Appellant. Heidän tavoitteenaan oli vaikuttaa kuninkaan hallintotapaan ja saada sota Ranskaa vastaan jatkumaan Rikhardin pyrkiessä rauhaan. He pyrkivät tavoittelemaan omaansa eikä niinkään valtion etua.

Toiminta

Vuonna 1387 Englannin parlamentti vaati ryhmän painostuksesta kuningas Rikhardia vaihtamaan epäsuosiolliset valtuutetut. Nuori kuningas ei tähän suostunut ja syttyi aseellinen selkkaus, jonka Lords Appellantin joukot voittivat. Tämän seurauksena Rikhard teljettiin Toweriin ja hänen valtuutettunsa joko teloitettiin tai ajettiin maanpakoon.

Rikhard otti opikseen välikohtauksesta ja ryhtyi varovaisemmaksi aatelisten suhteen. Vuonna 1390 John Gaunt palasi Espanjasta takaisin Englantiin ja Lords Appellantin johtoon.

Ryhmän loppu

Rikhard päätti haluavansa lopullisesti eroon Lords Appellant -ryhmästä vuonna 1397. Hän teloitutti ja ajoi maanpakoon ryhmän jäseniä, ja vaati kaikilta ehdotonta sitoutumista hänen hallintaansa. Hän näki itsensä Jumalan valitsemana prinssinä, eikä hyväksynyt arvostelua. Rikhardilla ei edelleenkään ollut jälkeläistä ja häntä huolestutti kruunun kohtalo ja erityisesti serkkunsa, Juhana Gentin poika, Henrik (Henry) Bolingbroke, josta tuli myöhemmin Henrik IV. Henrik oli osallistunut aatelisten neuvoston, isänsä Juhanan johtaman Lords Appellantin kapinaan Rikhardia vastaan vuonna 1387. Rikhard ei kuitenkaan ollut rankaissut serkkuaan, vaan jopa ylensi tämän Derbyn kreivistä Herefordin herttuaksi.

Rikhardin ollessa sotaretkellä Irlannissa Bolingbroke saapui Yorkiin tukenaan Ranskan kuninkaan armeija. Hän vaati omaksi isältään jääneitä alueita, ja saikin pian haltuunsa miltei koko itäisen ja eteläisen Englannin. Hänen suunnitelmaansa ei kuulunut kuninkuuden anastaminen Rikhardilta, vain oman perintönsä palauttaminen ja Lords Appellantin aseman palauttaminen.

Lähteet

• Goodman, Anthony: The Loyal Conspiracy: The Lords Appellant under Richard II