Loppuunmyynti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brittiläinen lastenvaatteiden loppuunmyynti.

Loppuunmyynti (myös poistomyynti) tarkoittaa, että kauppa on lopettamassa toimintaansa ja myy tuotteita halvemmalla kuin tavallisesti eli alennusmyynnillä. Loppuunmyynti voi tarkoittaa myös kauden lopussa valikoimasta poistuvien tuotteiden myymistä. Usein loppuunmyyntiä mainostetaan väitteellä, ettei samaan kauppaan tule enää uudestaan samoja tuotteita. Kun liikkeessä on loppuunmyynti, kuluttajat odottavat myynnissä olevien tuotteiden hintojen olevan erityisen halpoja.[1]

Loppuunmyynti-ilmaisun käyttö markkinoinnissa on yleensä lainsäädännössä tai viranomaisohjeissa kielletty, ellei loppuunmyynnille ole todellista perustetta. Suomessa hyväksyttäviksi katsottuja perusteita ovat liikkeen tai toimipisteen lopettamisen ohella luopuminen loppuunmyynnin kohteena olevasta mallistosta tai tuoteryhmästä, liikkeessä tapahtunut onnettomuus (esimerkiksi vesivahinko tai tulipalo) tai liikehuoneiston korjaaminen sekä tuotteiden pilaantumisen vaara. Syy on ilmoitettava myyntikampanjan markkinoinnissa. Esimerkiksi konkurssien yhteydessä puhutaan usein konkurssiloppuunmyynnistä ja erilaisten korjausten yhteydessä remonttiloppuunmyynnistä. Muita ilmaisuja, jotka viranomaiset katsovat loppuunmyyntiin verrattaviksi ja siten samojen sääntöjen alaisiksi, ovat esimerkiksi muuttomyynti, remonttimyynti, poistomyynti sekä tulipalomyynti.[1][2]

Liikkeen konkurssin yhteydessä loppuunmyynnin järjestäminen on yksi konkurssiasiamiehen suositusten mukaisista ensisijaisista omaisuuden realisointitavoista.[3] Sen sijaan konkurssipesältä ostetun tavaravaraston myyntiä ei markkinatuomioistuimen päätösten mukaan kuitenkaan saa kutsua loppuunmyynniksi.[1]

Suomessa viranomaisten ohjeet edellyttävät, että huomattava osa tuotevalikoimasta on loppuunmyynnissä myytävä alennettuun hintaan ellei myyntiä ole rajattu koskemaan jotakin tuoteryhmää. Alennuksien suuruutta koskevat samat säännöt kuin alennusmyynneissä, ja loppuunmyyntihinnoin myytävät tuotteet on tarvittaessa erotettava selvästi muusta myyntivalikoimasta.[1] Loppuunmyynnin kohteena olevien tuotteiden varastoa ei saa myöskään täydentää enää loppuunmyynnin aloittamisen jälkeen. Loppuunmyynti saa Suomessa kestää enintään kuusi kuukautta, jos liike tai toimipiste lopetetaan, ja muussa tapauksessa korkeintaan kaksi kuukautta.[1] Säännökset ovat hyvin samankaltaisia esimerkiksi Ruotsissa, jossa perussäännöt on kirjattu suoraan lakiin.[4]

  1. a b c d e Kuluttajaoikeuden linjaus: Hintailmaisut markkinointikeinona. Kuluttajavirasto, 2010
  2. Paloranta, P. 2008. Markkinointioikeus käytännössä. Helsinki, Talentum. S. 63–64.
  3. Realisointi. Konkurssiasiamiehen toimisto, suosituksia (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Marknadsföringslagen (2008:486) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]