Lomefloksasiini
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| |
| |
Lomefloksasiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 1-etyyli-6,8-difluori-7-(3-metyylipiperatsin-1-yyli)-4-oksokinoliini-3-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C17H19N3F2O3 |
| Moolimassa | 351,352 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 239–240.5 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 95 %[2] |
| Proteiinisitoutuminen | 10–15 %[2] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 6–8 tuntia[2] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Lomefloksasiini (C17H19N3O3F2) on fluorokinoloneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lomefloksasiinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat muiden fluorokinolonien tavoin bakteerien DNA:n replikaation estämiseen. Yhdiste tehoaa paremmin gramnegatiivisiin bakteereihin kuin grampositivisiin bakteereihin. Nykyään lomefloksasiinia käytetään harvoin mutta mahdollisia käyttökohteita ovat hengitystieinfektiot, virtsatulehdukset ja eturauhastulehdus.[2][3]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisimmät lomefloksasiinin aiheuttamat haittavaikutukset ovat huonovointisuus ja ripuli. Lisäksi voi esiintyä pääkipua, valoherkkyyttä, iho-oireita, unettomuutta ja jänteiden repeämiä.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 949. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ a b c d e M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2245-2250. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.11.2020). (englanniksi)
- ↑ a b Alison N. Wadworth & Karen L. Goa: Lomefloxacin. Drugs, 1991, 42. vsk, s. 1018–1060. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
- ↑ J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 665. 1 Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 29.11.2020). (englanniksi)