Lolita (nimi)
| Lolita | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | Lola |
Lolita on naisen etunimi. Se on pidentymä nimestä Lola.[1]
Lolita-nimi tunnetaan Vladimir Nabokovin romaanista Lolita ja siihen perustuvasta elokuvasta.[1] Suomen kieleen syntyi romaanin myötä arkityylinen sana lolita, joka merkitsee ’seksuaalisesti kiihottavaa keskenkasvuista tyttöä’ tai ’tyttömäistä, seksikästä naista’. Nykyään ilmaus lolita voi viitata myös japanilaislähtöiseen nukkemaiseen pukeutumistyyliin.[2][3]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Lolita on vuoteen 2024 mennessä ollut Suomessa virallisena etunimenä noin 90–100 naisella.[4] Lolitalla ei ole suomalaista, suomenruotsalaista eikä ortodoksista nimipäivää, mutta Helsingin yliopiston almanakkatoimiston julkaisemissa koirien ja hevosten nimipäiväkalentereissa Lolitan nimipäivä on 5. elokuuta.[5][6]
Tunnettuja Lolitoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lolita Davidovich (s. 1961), kanadalainen näyttelijä
- Lolita Flores (s. 1958), espanjalainen näyttelijä ja laulaja
- Lolita Jolie (s. 1990), saksalainen laulaja
- Lolita Lebrón (1919–2010), puertoricolainen terroristi
- Lolita Miljavskaja (s. 1963), venäläinen laulaja, näyttelijä ja televisiojuontaja
- Lolita Torres (1930–2002), argentiinalainen näyttelijä ja laulaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 141. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
- ↑ Jarva, Vesa & Nurmi, Timo: Oikeeta suomee. Suomen puhekielen sanakirja, s. 190. Helsinki: Gummerus, 2006. ISBN 951-20-6606-8
- ↑ Kielitoimiston sanakirja (hakusana ”lolita”) 19.3.2024. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Lolita”) 22.4.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Nimipäivähaku (hakusana ”Lolita”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja. Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla, s. 185. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978-952-222-831-4