Lohtupirskomarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lohtupirskomarja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Alakaari: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Lahko: Sapindales
Heimo: Kvassiakasvit Simaroubaceae
Suku: Pirskomarjat Brucea
Laji: antidysenterica
Kaksiosainen nimi

Brucea antidysenterica
J.F.Mill.

Katso myös

  Lohtupirskomarja Commonsissa

Lohtupirskomarja (Brucea antidysenterica) on kvassiakasvien (Simaroubaceae) heimoon ja pirskomarjojen (Brucea) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on yksikotinen pensas tai pieni puu, joka voi kasvaa korkeimmillaan seitsemän metriä korkeaksi. Lohtupirskomarjaa on käytetty perinteisessä lääkinnässä, joskin sen hedelmät ovat myrkyllisiä.

Lohtupirskomarja kasvaa luonnossa ainavihantien metsien alakerroksissa, metsänreunoilla sekä usein hakkuuaukeoilla. Lajia tavataan 1750–2500 metrin korkeudella merenpinnasta. Lohtupirskomarja on trooppisen Afrikan kasvilaji ja kasvaa luonnossa Guineasta ja Nigeriasta itään Etiopiaan sekä etelään Angolaan, Malawiin ja Sambiaan ulottuvalla alueella.

Lohtupirskomarjan juuria, hedelmiä ja kaarnaa on käytetty punataudin hoitoon perinteisessä lääketieteessä, mihin lajin nimikin viittaa. Nykyaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet lohtupirskomarjan vaikutukset punatautiin ja tuoneet esiin myös kasvin muita potentiaalisia lääkinnällisiä käyttökohteita.

  1. IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI): Brucea antidysenterica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]