Lohja järv
| Lohja järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Harjumaa |
| Kunnat | Kuusalun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Lohja ojan valuma-alue |
| Laskuoja | Lohja oja |
| Järvinumero | vee2001000 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 5,8 m |
| Rantaviiva | 3,46 km |
| Pinta-ala | 56,0 ha |
| Keskisyvyys | 2,2 m |
| Suurin syvyys | 3,7 m |
| Valuma-alue | 12,3 km² |
 Lohja järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lohja järv [1] on Virossa Harjumaalla Kuusalun kunnassa sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kolgan kylän pohjoispuolella ja Loksasta etelään, Lohjan suon ja Suomenlahden välissä. Järven pinta-ala on 56 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 5,8 m meren pinnan yläpuolella. Siihen laskee kymmenen metsä- ja pelto-ojaa, joista Ämmoja, Tölli oja ja Ristoru kraavi ovat huomattavimmat. Sen laskuoja on Lohja oja, joka lähtee järven pohjoispäästä ja laskee 2,5 kilometrin pituisena Suomenlahden Haran lahteen. Järven valuma-alueen laajuus on 12,3 neliökilometriä.[1][2]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 2,2 metriä ja suurin syvyys 3,7 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0012 kuutiokilometriä eli 1,2 miljoonaa kuutiometriä [3]. Järven rantaviivan pituus on 3,5 kilometriä ja järven pohjois- ja luoteisrannat ovat hiekkapohjaiset. Järven eteläpuolella on peltoa, jonka kuivatusvedet laskevat järven eteläpäähän.[1][2][4]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehmeävetiseksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PM). Silloin veden kalkkipitoisuus on pieni, mutta samalla sen ravinnepitoisuudet ja humuspitoisuudet ovat korkeat.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä elää särki ja ahven, mutta siellä esiintyy myös karppi, suutari ja hauki.[4][5]
Järvi kuroutui erilleen Suomenlahdesta 2500 vuotta sitten. Sen jälkeen kävi Kalevipoik jättämässä jalanjälkensä järvellä olevalle isolle kivelle, joka löytyy edelleen järven etelärannalla.[4][6]
-
Lohja järv ilmasta kuvattuna lounaastapäin elokuussa 2015
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Lohja järv (vee2001000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b c Eesti Entsüklopeedia: Lohja järv(viroksi), viitattu 3.4.2017
- ↑ Kalaportaal.ee: Eesti järved L-O(viroksi), viitattu 3.4.2017
- ↑ Kalevipoeg: 125. INIMESE VÕI LOOMA JÄLJED KIVIL, viitattu 3.4.2017