Lošarik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lošarik
Aluksen vaiheet
Rakentaja Sevmaš, Severodvinsk
Kölinlasku 1988
Laskettu vesille 13. elokuuta 2003
Tekniset tiedot
Uppouma 1 600 t (pinnalla)
2 100 t (sukellus)
Pituus 60 m tai 70 m
Koneteho 1 × E-17-ydinreaktori
Miehistöä 25

Projekti 210 eli AS-12 eli Lošarik on Venäjän laivaston ydinsukellusvene.[1], jonka uskotaan pystyvän sukeltamaan 6 km syvyyteen[2].

Pitkiä matkoja varten Lošarik kiinnittyy emäalukseensa, Delta IV -luokan sukellusveneeseen Podmoskovjeen.[2]

On arvioitu, että se on Venäjän sotilastiedustelun GRU:n käytössä.[1] Sen tehtäviin arvellaan kuuluvan merenalaisten tietoliikennekaapeleiden sabotointi[2] ja pohjoisten merten pohjien kartoitus.[3]

Painerunko

Aluksen rakentaminen alkoi 1980-luvulla. Sen pituus on 70 metriä. Sen sisällä uskotaan olevan seitsemästä titaanipallosta muodostuva painerunko.[1] Miehistön normaali määrä on 25.[4]

Batymetrisiä mittauksia suorittaneella aluksella syttyi 1. heinäkuuta 2019 Barentsinmerellä tulipalo, jossa sai surmansa 14 henkeä. Surmansa saaneista osa oli korkea-arvoisia upseereita.[1] Tulipalo syttyi tilassa, jossa akut ovat, ja puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan ydinreaktori ei kärsinyt vaurioita, sillä se on eristetyssä tilassa.[5] Alus siirtyi tai siirrettiin Kuolanvuonossa sijaitsevaan Severomorskiin.[4]

  1. a b c d Jarmo Huhtanen: Salaista sotaa syvyyksissä. Helsingin Sanomat, 4.7.2019, s. A 4.
  2. a b c James Glanz, Thomas Nilsen: A Deep-Diving Sub. A Deadly Fire. And Russia’s Secret Undersea Agenda. The New York Times. 20.4.2020. Viitattu 13.12.2021. (englanti)
  3. Kolumni | Traaginen onnettomuus nosti pintaan merien syvyyksissä käytävän vaietun kilpailun Helsingin Sanomat. 4.7.2019. Viitattu 13.12.2021.
  4. a b Pekka Hakala: Šoigu paljasti yksityiskohtia Venäjän sukellusveneturmasta. Helsingin Sanomat, 4.7.2019, s. A 24.
  5. Venäjän puolustuministeri: Ydinsukellusveneen palo alkoi aluksen akkuosastolta Yle.fi, uutiset. 4.7.2019. Viitattu 4.7.2019.