Llywelyn ab Iorwerth

Llywelyn ab Iorwerth
Llywelyn kuolinvuoteella vierellään poikansa Gruffydd ja Daffyd. Teos vuoden 1259 paikkeilta.
Gwyneddin kuningas
Valtakausi	1195–1240
Edeltäjä	Owain Gwynedd
Seuraaja	Dafydd ap Llywelyn
Syntynyt	n. 1173 Dolwyddelan
Kuollut	11. huhtikuuta 1240 Aberconwy
Puoliso	Johanna Walesilainen
Lapset	Dafydd ap Llywelyn Gruffydd ap Llywelyn Elen ferch Llywelyn Gwladus Ddu Marared ferch Llywelyn Angharad ferch Llywelyn Susanna ferch Llywelyn
Suku	Aberffraw
Isä	Iorwerth Drwyndwn
Äiti	Marared ferch Madog

Llywelyn ab Iorwerth (myös mudoissa Llywelyn Suuri ja Llywelyn I, k. 11. huhtikuuta 1240) oli Gwyneddin kuningas. Llywelynin onnistui valtaan noustessaan yhdistää aiemmin hajaantunut kuningaskuntansa, sekä varmistaa asemansa Walesin suurimpana paikallisena voimatekijänä. Hänen liittonsa muiden paikallisten hallitsijoiden kanssa muodosti eräänlaisen Walesin ruhtinaskunnan esimuodon. Llywelyn ei kuitenkaan saanut asemalleen virallista tunnustusta Englannin kuninkaalta.

Elämäkerta

Wales vuonna 1217.

Llywelynin patsas Conwyssä.

Llywelyn ab Iorwerthin isä oli Iorwerth Drwyndwn ja äiti tämän vaimo Margaret. Hänen isoisänsä oli Owain Gwynedd, jonka kuolema vuonna 1170 johti Gwyneddin kuningaskunnan sisäisiin valtakamppailuihin. Llywelyn ab Gwyneddin noususta kuninkaaksi tiedetään vain suhteellisen vähän. Hän oli joka tapauksessa kukistanut kilpailijansa Gwyneddissä vuoteen 1099 mennessä tai hieman myöhemmin nousten maansa kuninkaaksi.

Vakiinnutettuaan asemansa Gwyneddissä Llywelyn pyrki myös levittämään vaikutusvaltaansa kuningaskuntansa ulkopuolelle Powys Wenwynwynin alueella. Samalla hän piti myös yllä suhteita Englannin kuningas Juhana Maattoman kanssa avioituen tämän tytär Joanin vuonna 1205. Juhana kääntyi kuitenkin lopulta Llywelyniä vastaan liittoutuen tämän levittäytymissuunnitelmien uhkaamien walesilaisten hallitsijoiden kanssa. Vuonna 1211 Juhana teki sotaretken Llywelyniä vastaan. Llywelyn pakotettiin luopumaan Perfeddwladin alueesta sekä luovuttamaan äpäräpoikansa Gruffyddin panttivankina kuninkaalle. Kuninkaan puuttuminen Walesin asioihin sai kuitenkin paikalliset hallitsijat liittoutumaan tällä kertaa Llywelynin kanssa. Kuningas ajautui myös sotaan Englannin paroneja vastaan, ja Llywelyn soti näiden puolella. Vuonna 1215 solmitussa rauhansopimuksessa eli Magna Cartassa tunnustettiin Llywelynin asema Walesissa, ja Gruffudd vapautettiin.

Llywelyn ryhtyi luomaan kuninkaasta riippumatonta Walesia vaatimalla muilta alueen hallitsijoilta uskollisuudenvaloja itselleen eikä Englannin kuninkaalle, kuten aiemmin oli ollut tapana. Esillä oli näin ensimmäistä kertaa ajatus Walesin ruhtinaskunnasta. Juhanan seuraaja Henrik III tunnusti Llywelynin aseman vuonna 1218, muttei ajatusta hänen hallitsemastaan ruhtinaskunnasta. Llywelyn toivoi vielä kuitenkin poikansa Dafyddin voivan saavuttaa isänsä havitteleman aseman. Dafydd oli Llywelynin poika avioliitosta Joanin kanssa ja näin myös sukua Englannin hallitsijoille. Dafyddin tultua täysi-ikäiseksi hän matkusti tekemään valan kuninkaalle vuonna 1227. Hänkään ei kuitenkaan saanut tunnustusta Walesin ruhtinaan arvolle. Kuninkaan mukaan Dafydd perisi isänsä, mutta hän käytti sananmuotoja, jotka voitaisiin tulkita myöhemmin kuninkaan haluamalla tavalla. Llywelynin ja hänen poikansa asema Walesissa oli näin epävarma. Vuosien 1228 ja 1234 välillä Llywelyn teki sotaretkiä kuninkaan maille Walesin rajamailla. Rauhansopimus kuninkaan ja Llywelynin välillä näytti ajoittain mahdolliselta, mutta lopulta sellaista ei kuitenkaan syntynyt.

Llywelyn kuoli 11. huhtikuuta 1240 Aberconwyssä, jossa hänet haudattiin paikalliseen luostariin. Häntä seurasi hänen poikansa Dafydd, joka joutui omalla kaudellaan tyytymään asemaansa Gwyneddissä koko Walesin sijaan. Llywelyn ei ollut koskaan saavuttanut virallista Walesin ruhtinaan asemaa, mutta ajatus koko Walesin kattavasta valtiomuodostelmasta oli kuitenkin saanut alkunsa. Llywelyniä käsiteltiin Walesilaisessa runoilijoiden, kuten Llywarch ap Llywelynin, Einion Wanin ja Dafydd Benfrasin teoksissa, jotka esittävät kuninkaan tarinan usein ihannoivaan sävyyn.