Litiumkloridi
Litiumkloridi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | LiCl |
Moolimassa | 42,391 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoisia oktaedrin muotoisia kiteitä[1] |
Sulamispiste | 613 °C [1] |
Kiehumispiste | 1 360 °C[1] |
Tiheys | 2,068 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen |
63,7 g/100ml (0 °C) 130 g/100ml (95 °C)[1] |
Litiumkloridi (LiCl) on litium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muuan muassa litiummetallin valmistuksessa ja vettä sitovana aineena.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa litiumkloridi on valkoisia kiteitä. Yhdiste kykenee sitomaan kidehilaansa vettä ja sitä tavataan kidevedellisinä muotoina, muun muassa monohydraattina LiCl·H2O. Litiumkloridi on hyvin vesiliukoista ja väkevät vesiliuokset voivat olla sulia vielä –70 °C lämpötilassa. Litiumkloridi liukenee hyvin myös etanoliin, johon natrium- ja kaliumkloridi ovat liukenemattomia. Tätä voidaan käyttää hyväksi näiden yhdisteiden erottamiseen toisistaan.[1][2]
Laimeat litiumkloridiliuokset ovat maultaan makeahkoja. Litiumkloridikonsentraation kasvaessa suolainen ja happamahko maku tulee selvemmäksi.[3]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisesti puhdasta litiumkloridia valmistetaan litiumhydroksidin tai -karbonaatin ja suolahappoliuoksen välisellä reaktiolla.[1]
- LiOH + HCl → LiCl + H2O
- Li2CO3 + 2 HCl → 2 LiCl + H2O + CO2
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumkloridin ja kaliumkloridin sulaa seosta käytetään valmistettaessa elektrolyyttisesti litiummetallia. Litiumkloridipitoisuus vaihtelee 40–60 prosentin välillä. Elektrolyysissä käytettävän litiumkloridin tulee olla suhteellisen puhdasta ja kuivaa.[4]
Muita yhdisteen käyttökohteita ovat kuivausaineena käyttö, muiden litiumyhdisteiden tuotanto, kuivapareissa ja katalyyttinä eräissä orgaanisten yhdisteiden hapetusreaktioissa.[1][2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 231. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1087. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.06.2010). (englanniksi)
- ↑ R. S. Shallenberger: Taste chemistry, s. 136. Springer, 1993. ISBN 978-0-7514-0150-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.06.2010). (englanniksi)
- ↑ Donald E. Garrett: Handbook of lithium and natural calcium chloride, s. 178. Academic Press, 2004. ISBN 978-0-12-276152-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.06.2010). (englanniksi)
- ↑ Dale L. Perry,Sidney L. Phillips: Handbook of inorganic compounds, s. 223. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.06.2010). (englanniksi)