Listeria monocytogenes
| Listeria monocytogenes | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Firmicutes |
| Luokka: | Bacilli |
| Lahko: | Bacillales |
| Heimo: | Listeriaceae |
| Suku: | Listeria |
| Laji: | L. monocytogenes |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Listeria monocytogenes |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Listeria monocytogenes on Listeria-sukuun kuuluva grampositiivinen bakteeri, joka aiheuttaa listerioosiksi kutsuttua vatsatautia. Listeria-bakteeria esiintyy varsin yleisesti maaperässä.
Bakteeri on saanut nimensä brittiläisen lääkärin Joseph Listerin mukaan.
Listerioosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Listeriatartunnan voi saada huonosti pestyistä vihanneksista, raa'aksi jääneestä lihasta, pastöroimattomista maitotuotteista tai kalasta. Listeriabakteeri lisääntyy tyhjiöpakatussa tuotteessa myös jääkaappilämpötilassa.[1] Se tuhoutuu jos tuote kuumennetaan kauttaaltaan 90 asteeseen kahdessa minuutissa. Mikrokuumennus ei kuumenna tasaisesti eikä siten tuhoa kaikkia bakteereja.[2]
Listerioosi aiheuttaa verenmyrkytystä ja aivokalvontulehdusta. Verenmyrkytykseen kuolee hoidosta huolimatta 30–50 prosenttia sairastuneista, aivokalvontulehdukseen noin joka viides.[3] Bakteeri tarttuu myös eläimiin, ja voi eläimilläkin olla oireeton.[4] Listeriaan sairastuvat yleensä ihmiset, joilla on heikentynyt vastustuskyky eli esimerkiksi vanhukset, raskaana olevat ja vastasyntyneet. Se on vaarallinen tyypillisesti myös syöpä- ja AIDS-potilaille sekä maksa- ja munuaistauteja sairastaville.[5]
Suomessa todetaan vuosittain 20–70 listerioositapausta.[6] Vuonna 2010 tapauksia todettiin poikkeuksellisen paljon, 70 tapausta, joista neljäsosa kuoli. Syyksi epäiltiin kalatuotteita. Suurin osa sairastuneista oli iäkkäitä tai heillä oli jokin heikentävä perussairaus.[2]
Eläimillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinten sairautena listerioosi yhdistetään useimmin lampaisiin ja vuohiin. Syynä on yleensä pilaantunut säilörehu, johon on voinut sekoittua ulosteita tai ulosteista kontaminoitunutta multaa. Tyypillisiä oireita ovat tasapainohäiriöt ja nielemisvaikeudet mutta eläimet voivat myös kuolla äkillisesti ennen kuin oireita ehtii muodostua. Koska syy kohdistuu useisiin eläimiin, sairastuneitakin on yleensä useita. Alkuvaiheessa hoitoa voidaan yrittää antibiooteilla, mutta kuolleisuus on korkea ja parantuneistakin monille jää eriasteisia hermosto-oireita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eläinten lääkintä ja hoito Sirkkola ja Tauriainen 2009. ISBN 978-952-13-3477-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ LISTERIA MONOCYTOGENES Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 16.5.2016. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 14.4.2016.
- ↑ a b Listeriabakteeri aiheuttanut ennätysmäärän sairastumisia Yle Uutiset. 10.2.2011. Viitattu 10.2.2011.
- ↑ Lumio, Jukka: Listerioosi Terveyskirjasto.fi. 28.10.2013. Duodecim. Viitattu 8.5.2014.
- ↑ Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry
- ↑ Listeria Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 30.3.2014. Viitattu 8.5.2014.
- ↑ Tikkanen, Johanna: Eviran ylitarkastaja arvostelee vakuumikalojen pitkiä myyntiaikoja HS.fi. 8.5.2014. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 8.5.2014.