Lisäpalvelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lisäpalvelu on tietoliikennepalvelun ohella tarjottava palvelu, jonka käyttäjän täytyy erikseen tilata tai muuten ottaa käyttöön. Lisäpalveluista voidaan periä erillinen maksu. Puhelinverkon operaattorit ja vaihteiden valmistajat yrittävät erottua toisistaan kehittämällä ja tarjoamalla erilaisia lisäpalveluja.

Tunnetuin ja käytetyin lisäpalvelu on GSM-verkon tekstiviestipalvelulähde?. Muita puhelinverkon lisäpalveluja ovat

  • puhelunrajoitukset lisämaksullisiin palvelunumeroihin, ulkomaanpuheluihin, kaukopuheluihin
  • lapsilukko
  • laskutusraja
  • laskutuskysely
  • laskutusmuistutus
  • liittymän tai soittajan tunnistus
  • liittymän tai soittajan tunnistuksen esto
  • kuva- ja multimediaviestit
  • pikaviestit[1]
  • GPRS, WAP
  • vaihdepalvelut (centrex)
  • vastaaja
  • puhelunsiirto
  • puhelun ennakkosiirto
  • tavoitettavuuspalvelu
  • puhelun pito
  • puhelun pysäköinti
  • koputus
  • puhelun odotus
  • kutsunsiirto
  • uudelleenkutsu
  • rinnankytkentä
  • neuvottelupuhelu
  • pikapuhe
  • saatavuuspalvelu
  • paikannuspalvelu
  • takaisinsoitto[2]
  1. Laitila, Teemu: Pikaviesti toimistossa. Talouselämä, 1.9.2017, nro 30, s. 23.
  2. Lagus, Antti: Takaisinsoitto on kasvubisnes. Tietoverkko : riippumaton tiedonsiirron ammattilehti, 1997, nro 6, s. 30-31. Helsinki: Talentum.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]