Liposomi

Liposomi on lipidimolekyyleistä koostuva kupla, jonka pinnalla on kaksi lipidimolekyylikerrosta.

Liposomi on rasvamaisista lipidimolekyyleistä koostuva kupla eli rasvarakkula, jonka pinnalla on kaksi lipidimolekyylikerrosta. Yleensä liposomi kelluu veden sisässä. Lipideissä on yleensä vesihakuinen eli hydrofiilinen ja vesipakoinen eli hydrofobinen pää. Näin vedessä kelluva liposomi säilyttää muotonsa. Monet elämän synnyn tutkijat ajattelevat liposomien edeltäneen soluja ja esisoluja.

Liposomit kulkeutuvat ohutsuolen limakalvojen läpi verenkiertoon, ennen kuin ovat hajonneet ruuansulatuksessa ja verenkiertoon päätyneet lipostomit läpäisevät myös aivoja suojaavan veriaivoesteen. Liposomeja voidaan käyttää tästä johtuen lääkeaineiden kuljetuksessa ihmisruumiiseen immuunijärjestelmien ohi.

Polymersomit ovat liposomeja isompia kuplia, joita tehdään keinotekoisista lipideistä.

Liposomit ja elämän synty

Niin sanottu lipidimaailma-teoria olettaa elämän saaneen alkunsa liposeomeista, jotka jakautuvat ja joissa tapahtuu kemiallisia reaktioita. Lipidimaailma-teorian kannattajien mukaan liposomit voivat suotuisissa oloissa kehittyä esisoluiksi.

Liposomin koossa pysyminen fysiologisissa olosuhteissa

Liposomin perusraaka-aine on glyserofosfolipidi, etenkin fosfatidyylikoliini.

Liposomiin vaikuttaa neljä päävuorovaikutusta, joissa keskeisessä osassa ovat vesimolekyylit ja hiilet:

• Ioni-dipoli-vuorovaikutus glyserofosfolipidien ionisoituneiden ryhmien ja vesimolekyylien välillä.
• Van der Waalsin -vuorovaikutus glyserofosfolipien hiilivetyketjujen välillä.
• Vetysidokset veden ja glyserofosfolipidimolekyylien happiatomien vapaiden elektronien välillä.
• Hydrofobinen vuorovaikutus glyserofosfolipidien hiilivetyketjujen välillä.

Näin liposomi säilyttää muotonsa ja pysyy kasassa.

Katso myös

• Lipidi
• Miselli
• Elämän synty