Linnoitus (Viipuri)
Linnoitus oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se käsitti keskiajalla rakennetun Viipurin kaupunginmuurin sisäpuolelle jääneen alueen, joka sijaitsi kaupunginniemellä Salakkalahden ja Viipurinlahden välissä sekä muutamia muurin itäpuolisia kortteleita. Myös Viipurin linnan laskettiin kuuluvan Linnoituksen kaupunginosaan. 1860-luvulla tapahtuneen kaupunginmuurin purkamisen jälkeen Linnoitus rajoittui pohjoisessa Salakkalahden ja idässä Pantsarlahden kaupunginosiin.[1]
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Linnoituksessa oli 4 519 asukasta, joista 3 551 oli suomenkielisiä, 544 ruotsinkielisiä ja 424 muunkielisiä.[2]
Vanha kaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnoituksen kaupunginosan alueesta puhutaan nykyisin myös Viipurin vanhana kaupunkina.[3] Alueen rakennuskanta on pääosin peräisin Suomen itsenäisyyttä edeltävältä ajalta ja vanhimmat jopa keskiajalta. Linnoituksen pääkadut kulkevat luoteesta kaakkoon, ja niihin risteää kapeita poikkikatuja. Vielä ennen Neuvostoliiton aikaa kaduilla oli vanhat keskiajalta periytyvät nimet, joita olivat esimerkiksi keskiajalla toimineisiin luostareihin viitanneet Mustain- ja Harmaidenveljestenkadut. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Viipurin painopisteen siirryttyä uusiin itäisiin kaupunginosiin Linnoituksen alue alkoi jäädä lähinnä asuin- ja virastokaupunginosaksi.[1] 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Linnoitukseen valmistui merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten Alvar Aallon suunnittelema kaupunginkirjasto ja Uno Ullbergin piirtämä taidemuseo.
Useat alueen rakennukset ovat viime vuosikymmenten aikana päässeet rapistumaan erittäin huonoon kuntoon ja niitä on jopa romahtanut.[3] Lisäksi kaupunginosaa uhkaa rakennuskeinottelu, vaikka Viipuri on julistettu yhdeksi Venäjän neljästäkymmenestäyhdestä historiallisesta kaupungista. Linnoituksen alueelle on viime vuosina rakennettu vanhaan rakennuskantaan täysin sopimattomia uudisrakennuksia.[4]
Rakennuksia ja muita historiallisia kohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Kirkkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Betel-kirkko
- Pietari–Paavalin kirkko
- Preobrašenskin katedraali
- Pyhän Hyacinthuksen kirkko
- Viipurin fransiskaanikirkko
- Viipurin maaseurakunnan kirkko
- Viipurin tuomiokirkko
- Viipurin vanha tuomiokirkko
Muita rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pantsarlahden bastioni
- Pyöreä torni
- Raatitorni
- SOK:n mylly
- Suomen Pankki
- Viipurin kauppahalli
- Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos
- Viipurin kaupunginkirjasto
- Viipurin kaupungintalo
- Viipurin keskuskansakoulu
- Viipurin keskuskasarmi
- Viipurin postitalo
- Viipurin päävartio
- Viipurin Seurahuone
- Viipurin taidemuseo
- Viipurin teatteritalo
- Viipurin tulli- ja pakkahuone
- Viipurin vanha yhteiskoulu
- Viipurin vanha raatihuone (myöh. Viipurin historiallinen museo)
Toreja ja aukioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patsaita ja muistomerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linnoituksen kaupunginosa VirtuaaliViipuri 1939
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tietosanakirja Tietosanakirja Osakeyhtiö 1922, Projekt Runeberg. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.
- ↑ a b Viipurissa puretaan vanhan keskustan arvorakennuksia 6.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Viipurin vanhan keskustan tuhoaminen pitää pysäyttää 4.7.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 3.11.2014.