Linjaradio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Linjaradio oli Suomen rataverkolla vuosina 19622011 käytetty analoginen, VHF-taajuusalueella toiminut radioverkko, jota käytettiin yhteydenpitoon esimerkiksi liikenteenohjaajan ja kuljettajan tai matkustajajunassa kuljettajan–konduktöörin välillä, vaihto- ja ratatöissä tai kahden junayksikön välillä.

Linjaradion kehitystyö alkoi, kun Valtionrautatiet alkoi tarvita nopeaa ja sujuvaa yhteydenpitojärjestelmää junan ja liikenteenohjauksen väliseen viestintään. Tärkein sysäys järjestelmän kehittämiselle oli Kuurilan junaturma. Ensimmäinen koeosuus valmistui välille ToijalaHaapamäki vuonna 1962. Radiojärjestelmä kattoi loputkin pääradat vuonna 1984. Viimeisin verkon piiriin liitetty rataosa oli Turku–Toijala.

Järjestelmällä oli paljon yhteistä myöhemmin avatun, hieman matalammalla taajuusalueella toimineen autoradiopuhelinverkon kanssa. Yhteydenottoyritystä tehdessään liikenteenohjaajan tuli tietää summittaisesti, minkä tukiaseman alueella juna sillä hetkellä liikkui. Tukiaseman vaihto kesken yhteyden ei ARP:n tapaan ollut mahdollista, ja veturiradiossa tuli olla valittuna ao. rataosalla/liikennepaikalla käytettävä radiokanava, joka osoitettiin aikataulussa olleella merkinnällä. Tukiasemia oli tyypillisesti noin 20–30 kilometrin välein, ja vierekkäisten tukiasemien lähetyssignaalit oli erotettu toisistaan 0,05 MHz alikanavin.

Linjaradio käytti liikennemuotona täysdupleksia liikenteenohjaajan kiinteän ja toisen osapuolen liikkuvan päätelaitteen välillä, joten osapuolet pystyivät puhumaan samanaikaisesti. Kahden liikkuvan päätelaitteen välillä taas käytettiin puolidupleksia. Päätelaitteiden lähetystaajuus (ns. tukiaseman sisäänmenotaajuus) oli käytetystä kanavasta riippuen +4,6…4,7 MHz tukiaseman taajuutta korkeampi, ja tukiasema toisti lähetystaajuudellaan jokaisen sisäänmenotaajuudella havaitsemansa signaalin.

Kaikki samalla kanavalla olleet käyttäjät kuulivat muiden keskustelut, kuten myös kuka tahansa sivullinen, jolla oli käytettävissä ko. taajuusalueelle sopiva vastaanotin. Liikenteenohjaajan täytyi kutsua haluamaansa vastaanottajaa ns. puhekutsulla esim. tämän junanumerolla, sillä vastaanottimia yksilöiviä selektiivikutsuja ei ollut. Sitä vastoin liikenteenohjaajaa kutsuttiin lähestulkoon aina selektiivikutsulla. Kutsuina toimivat kaksi eritaajuista päätelaitteeseen esiohjelmoitua äänimerkkiä, ja lähettämällä tietty määrä em. äänimerkkejä järjestelmä muodosti piirikytkentäisen puhelinyhteyden halutulle liikenteenohjaajalle. Yhteys purkautui automaattisesti.

Verkon lakkautus ja korvaava järjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjaradiojärjestelmää arvosteltiin paljon huonon kuuluvuuden takia, sillä signaali oli analoginen ja siten häiriöaltis. Verkon purkaminen aloitettiin syyskuun 2010 aikana, ja keväällä 2011 loputkin ratapihakanavien tukiasemat hiljenivät. Tilalle rakennettiin GSM-tekniikkaan pohjautuva rautatiekäyttöön suunniteltu GSM-R-järjestelmä (ns. RAILI), joka otettiin valtion rataverkolla käyttöön vuoden 2008 lopussa.[1] Järjestelmän käyttöön siirryttiin kokonaan seuraavasti:[2]

Sittemmin myös GSM-R-järjestelmästä on luovuttu, ja siirrytty käyttämään TETRA-tekniikkaa käyttävää VIRVE-verkkoa.

Kanavat ja niiden taajuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjakanavia oli kolme (lisäksi kolme alikanavaa 0,05 MHz ylempänä, jotta kaksi lähekkäistä tukiasemaa eivät olisi häirinneet toisiaan) ja ratapihoilla vaihtotyössä käytettyjä ratapihakanavia 26.

Kanava Lähetystaajuus (MHz) Linjakanava Ratapihakanava Dupleksi Simpleksi
Päätelaite Tukiasema
01A 172,400 167,700 x   x  
01B 172,400 167,750 x   x  
02A 172,600 167,900 x   x  
02B 172,600 167,950 x   x  
03A 173,100 168,450 x   x  
03B 173,100 168,500 x   x  
06 172,950 168,350   x x  
07 173,050 168,450   x x  
08 173,000 168,400   x x  
09 173,100 168,500   x x  
10 172,525 167,875   x x  
11 172,675 168,075   x x  
12 172,725 168,125   x x  
13 172,725 168,225   x x  
14 172,900 168,300   x x  
15 172,925 168,325   x x  
16 172,975 168,375   x x  
17 173,075 168,425   x x  
18 173,075 168,475   x x  
19 172,575 167,925   x x  
20 172,625 167,975   x x  
21 172,775 168,175   x x  
22 172,850 168,250   x x  
23 172,875 168,275   x x  
24 172,950 168,525   x x  
33 172,700 168,050   x x  
42 172,425 167,825   x x  
51 172,300     x   x
52 172,325     x   x
53 172,750     x   x
63 168,200     x   x
64 168,550     x   x

Suomen taajuuslista

  1. Ratahallintokeskus: Verkkoselostus 2011 (pdf) F5/2009. 2.12.2009. Viitattu 24.4.2011.
  2. Liikennevirasto: RAILI-verkon käyttöönoton aikataulu (html) rhk.fi. Viitattu 24.4.2011.[vanhentunut linkki]